Allerginen nuha ja allergiat yleensä ovat viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana selvästi yleistyneet. Allergista nuhaa esiintyy noin 15-30 prosentilla väestöstä, nuorilla enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Allerginen nuha jaotellaan kausiluonteiseen (siitepölynuha) ja ympärivuotiseen nuhaan.
Tavallisimmat kausiluonteisen nuhan aiheuttajat ovat leppä, koivu, heinäkasvit ja pujo. Lepän kukinta alkaa tavallisimmin maaliskuussa, koivun eteläisessä Suomessa toukokuun alussa. Heinät ovat kesäajan kukkijoita ja pujo aiheuttaa allergiaoireita loppukesästä. Jotkut henkilöt voivat myös herkistyä luonnon homeitiöille, jolloin nuhaoireita on etenkin alkusyksystä.
Allergisen nuhan oireet
- Nenän kutina
- Aivastelu
- Kirkas limaneritys ja nenän tukkoisuus allergisten oireiden voimakkuus vaihtelee allergeenin (esim. siitepöly) määrästä riippuen.
- Jos allergisen nuhan oireet pitkittyvät, vetinen erite muuttuu usein paksummaksi. Pitkittyneessä nuhassa hankalin oire on nenän tukkoisuus, joka vaivaa usein esim. yöaikaan. Unen laatu kärsii ja kuorsaus voi lisääntyä, ja siitä seuraa päiväväsymystä. Huono nenähengitys aiheuttaa kurkun kuivuutta, joka tuntuu kurkkukipuna. Astmaatikoilla hoitamaton allerginen nuha voi pahentaa astmaoireita, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri Maija Hytönen Mehiläisestä.
Vastaanotolla lääkäri selvittää potilaan oireet, tutkii nenän ja ohjaa hänet tarvittaviin lisätutkimuksiin. Joskus allergista nuhaa sairastavan kertomus oireistaan on niin tyypillinen allergiselle nuhalle, ettei lisätutkimuksia tarvita. Usein potilaan oireet ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä ajallinen yhteys oireen ja mahdollisen aiheuttajan välillä ole selkeä. Tällöin lisätutkimukset ovat Hytösen mukaan tarpeen.
Allergiatestit ovat hyvä apu diagnostiikassa
Nykyiset allergiatestit ovat hyviä ja luotettavia. Kausiluonteisessa allergisessa nuhassa suositeltavin aika tehdä allergiatutkimukset on siitepölykauden jälkeen syksyllä. Tällöin allergiavasta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan. Lääkärin tutkiessa nenän selviävät myös mahdolliset nenän rakenteelliset ongelmat, kuten esim. nenän väliseinän vinous, nenän limakalvojen kuivuus ja karstoittuminen tai nenäpolyypit, joita voi myös allergikolla olla, Hytönen kertoo.
Allergisen nuhan hoito
Jos henkilöllä todetaan allerginen nuha, ensisijainen hoito on yrittää vähentää altistumista allergeenille. Siitepölypitoisuudet vaihtelevat ilmassa huomattavasti sääolojen mukaan. Altistumista siitepölyille voidaan vähentää esim. tihentämällä allergiakaudella lakanoiden vaihtoa ja pitämällä ikkunat kiinni.
Tupakointi huonontaa niin keuhkojen kuin nenänkin toimintaa. Muutenkin sisäilman parantaminen voi helpottaa allergikon oireita, sillä huonepöly voi ärsyttää allergikon nenää ja lisätä oireita. Allergia aiheuttaa usein nenän limaerityksen lisääntymistä. Kuitenkin nuhan jatkuessa pitkään nenän limakalvo voi kuivua ja karstoittua. Nuhan hoitoon tarkoitetut nenäsuihkeet voivat myös kuivattaa limakalvoja. Tällöin hyvä apu on nenän kostutus apteekista saatavilla kostutussuihkeilla tai -tipoilla tai nenähuuhtelukannulla.
Jos allergeenialtistumisen vähentäminen ei helpota oireita riittävästi, tarvitaan lääkitystä.
Tutkimustulosten ja käytännön kokemuksen perusteella tiedetään, että tehokkain lääkitys allergiseen nuhaan ovat nenän kortisonisuihkeet. Jos allergisen nuhan oireet ovat lievät voi hoitona kokeilla antihistamiini- tai kromonisuihkeita. Jos em. lääkityksistä huolimatta oireet ovat hankalat, voidaan harkita siedätyshoitoa.
Allergisessa nuhassa suositellaan lääkityksen ja nenän limakalvon tarkistamista lääkärin vastaanotolla vuosittain, kausiluonteisessa nuhassa mielellään ennen allergiakauden alkua. Tällöin allergialääkitys on valmiina ja allergikkokin voi hyvillä mielin odottaa kevään puhkeamista kukkaan.
Asiantuntijana allergologi Maija Hytönen.