Angiina on nielurisatulehdus, jonka aiheuttaa tavallisesti A-streptokokkibakteeri. Angiinaan liittyy yleensä voimakasta kurkkukipua, kuumetta sekä laajat, valkoiset peitteet nielurisoissa. Sitä esiintyy yleisimmin leikki- ja kouluikäisillä lapsilla sekä aikuisilla.
Nielukipu on myös tavallisen, virusperäisen flunssan ja muiden virustautien yleinen oire. Oikean hoidon kannalta onkin tärkeää erottaa toisistaan bakteeri- ja virustauti nieluviljelynäytteellä.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kurkkukipu on voimakasta ja kuume nousee ilman muita selkeitä flunssaoireita.
Miten angiina tarttuu?
A-streptokokki tarttuu pääasiassa käsien ja syljen välityksellä sekä pisaratartuntana että suorassa sylkikontaktissa esimerkiksi suudellessa.
Hyvä käsihygienia sekä sylkikontaktin välttäminen ovat parhaat keinot estää bakteerin leviäminen. On tärkeää pestä kädet huolellisesti saippualla ja kuivata hyvin.
Angiinan itämisaika
Angiinan aiheuttavan A-streptokokkibakteerin itämisaika on 1–4 vuorokautta tartunnasta.
Angiinan eli nielutulehduksen oireet
Angiinan oireita ovat yleensä
- kuume
- voimakas kurkkukipu
- laajat, valkeat peitteet nielurisoissa
Tyypillistä bakteerin aiheuttamassa angiinassa ja nielutulehduksessa on se, ettei tautiin yleensä liity muita flunssaoireita. Jos kurkkukivun ja kuumeen lisäksi on yskää ja nuhaa, taudinaiheuttaja on todennäköisesti virusperäinen.
Jos nielutulehdus on lievä, angiinan voi sairastaa myös ilman kuumetta. Angiinaa aiheuttavaa streptokokkibakteeria voi myös olla osana nielun normaalia bakteerikantaa, jolloin nieluviljely voi antaa positiivisen tuloksen, vaikka mitään angiinan oireita ei olisi.
Angiinan oireet kestävät noin viikon. Usein oireet alkavat helpottaa 2–3 päivässä myös ilman antibioottikuuria.
Angiinan jälkitaudit
Angiina voi aiheuttaa hoitamattomana jälkitauteja, kuten nielupaiseen. Angiinan kesto lyhenee antibioottihoidolla tavallisesti vain parilla päivällä, mutta se vähentää nielupaiseen esiintymistä.
A-streptokokkibakteeri voi aiheuttaa myös märkärupea ja harvinaisissa tapauksissa vakavia yleisinfektioita. Aiemmin angiina oli tärkeä hoitaa jälkitautina esiintyneen reumakuumeen takia. Bakteerikanta on kuitenkin muuttunut niin, ettei reumakuumetta ole esiintynyt Suomessa enää pitkään aikaan.
Angiina lapsella
A-streptokokkibakteerin aiheuttama angiina on yleisin leikki- ja kouluikäisillä lapsilla; jopa 10–30 prosenttia nielutulehduksista lapsilla ovat A-streptokokin aiheuttamia. Alle 3-vuotiaiden lasten nielutulehdukset ovat taas tyypillisesti virusperäisiä ja vain harvoin bakteerin aiheuttamia. Myös virustauti voi pikkulapsilla muistuttaa streptokokin aiheuttamaa nielutulehdusta ja nostaa korkean kuumeen.
Miten angiina todetaan?
Suurin osa aikuisten sairastamista nielutulehduksista on virustauteja ja vain 5–10 prosenttia streptokokin aiheuttamia. Tavallisen, virusperäisen flunssan oireet voivat olla hyvin samankaltaisia kuin angiinan. Bakteeritautia ei siis voi erottaa virustaudista pelkkien oireiden ja kurkun ulkonäön perusteella. Ainoa luotettava keino on nieluviljelynäyte. Bakteeri- ja virustaudin erottaminen on tärkeää, koska bakteerin aiheuttama tulehdus vaatii usein antibioottihoidon. Näin antibioottihoidosta hyötyvät potilaat saadaan tunnistettua ja turhia antibioottikuureja voidaan välttää.
Nieluviljely on luotettavin tapa löytää A-streptokokkibakteerin aiheuttamat nieluinfektiot, mutta sen tuloksen saaminen kestää 1-2 vuorokautta. Nykyään on perinteisen pikatestin lisäksi saatavilla uudempi ja entistä luotettavampi testi, jonka tulos tulee 1–2 tunnissa.
Angiinan hoito
Angiinan oireita, kuumetta ja nielukipua, voi hoitaa kotona tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Usein angiinan oireet lievittyvät ja paranevat itsestään muutamien päivien kuluessa myös ilman antibioottihoitoa. Angiinan hoitoon suositellaan kuitenkin antibioottikuuria, koska se vähentää nielupaiseen riskiä. Lisäksi hammasharja suositellaan vaihdettavaksi antibioottikuurin puolivälissä, jotta siihen jääneet bakteerit eivät aiheuta uutta tulehdusta. Mikäli bakteeriangiinat ovat rajuja, kestävät pitkään ja niitä tulee toistuvasti (vähintään neljä kertaa vuodessa), voi lääkäri antaa arvion mahdollisesta nielurisojen poistosta.
Milloin lääkäriin?
Angiina menee ohi myös ilman antibioottihoitoa, mutta tällöin jälkitautien riski on suurempi. Lääkäriin kannattaa mennä, jos kurkkukipu on voimakasta ja kuume nousee ilman muita selkeitä flunssaoireita. Voit olla yhteydessä lääkäriin myös OmaMehiläinen-sovelluksen ja -verkkopalvelun Digiklinikalla, lähettää kysymyksesi sekä tarvittaessa kuvia. Yleislääkäri vastaa joka päivä klo 7–23.
Jos raskaana ollessa epäilee angiinaa, kannattaa tauti hoitaa lääkekuurilla. Angiinan hoitoon yleisimmin määrättävä penisilliini on turvallinen myös raskauden aikana.
Milloin takaisin töihin, kouluun tai päiväkotiin?
Angiina ei enää tartu 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Tämän jälkeen kouluun tai päiväkotiin voi palata, kun oma vointi sen sallii. Aikuisen ei tarvitse olla angiinan aikana poissa töistä tartuttamisvaaran takia, vaan sairausloman pituuden määrää vointi.
Lue myös: Influenssa, angiina vai tavallinen flunssa?
Teksti: LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Tove Laivuori
Lähteet: Käypä hoito, THL, Terveyskirjasto