Hoidon laatua leikkaustoiminnassa kehitetään jatkuvasti. On tärkeää löytää oikea hoitoratkaisu oikeaan aikaan ja oikeaan tilanteeseen. Mutta mitä kaikkea muuta laatu tarkoittaakaan Mehiläisen sairaaloissa?
Laatu ennen ja nyt
Nykyaikaisen kirurgian perusteet luotiin 1800-luvulla tehokkaiden anestesiamenetelmien ja haavainfektioita ehkäisevän aseptiikan kehityksen myötä. Vielä 1900-luvun alkupuolella lukuisiin kirurgisiin toimenpiteisiin ja anestesiamenetelmiin liittyi merkittävä kuolemanriski. Niinpä leikkaushoitoon turvauduttiinkin nykyistä paljon harvemmin. Useimmat murtumat hoidettiin kipsi- tai vetohoidolla. Nivelrikkoa ei hoidettu tekonivelleikkauksella ja sydänkirurgia oli vielä lapsenkengissään.
Tänä päivänä riski pysyvästä vammautumisesta tai kuolemasta suunnitellun leikkauksen seurauksena on varsin pieni ja tästä johtuen leikkaushoidon käyttö lievemmissä sairauksissa ja vammoissa on yleistynyt. Niinpä onkin tullut tarpeelliseksi arvioida, milloin suunnitellulla toimenpiteellä voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä potilaalle ja leikkaustoiminnan laadulla tarkoitetaan erilaisia asioita kuin vaikkapa 50 vuotta sitten.
Mitä tarkoitetaan laadukkaalla leikkauksella?
Laadukas leikkaus pitää sisällään ensinnäkin sen, että itse toimenpide suoritetaan riskit minimoiden ja niin, että hoitokokonaisuus on potilaan kannalta sujuva. Toinen, vähintäänkin yhtä tärkeä osa laatua, on se, että teemme leikkauksen oikealle potilaalle oikeaan aikaan. Toimintamme Mehiläisen sairaaloissa tulee siis olla oikealla tavalla vaikuttavaa.
Tarkistuslista ja sairaalakäsikirja tukena leikkaustoiminnassa
Kaikissa Mehiläisen sairaaloissa käytetään lentoliikenteestä tutuksi tulleita tarkistuslistoja leikkauksen yhteydessä. Leikkausta ei aloiteta ennen kuin on varmistuttu oikeasta leikkauskohteesta ja esimerkiksi siitä, että kaikki leikkauksessa tarvittavat instrumentit ovat varmasti saatavilla. Tarkistuslista onkin osa maailman terveysjärjestön, WHO:n, Safe Surgery -toimintaohjelmaa.
Leikkaustoiminnan laatua voidaan kohentaa noudattamalla yhtenäisiä toimintamalleja. Jokaisen Mehiläisen yksikön ei tarvitse erikseen ”kokeilla”, mitkä käytännöt ovat hyödyllisiä ja mitkä mahdollisesti haitallisia, vaan kokemuksia jaetaan sujuvasti yksiköstä toiseen. Meillä käytännöt on kirjattu yhteiseen, kaikissa Mehiläisen yksiköissä käytössä olevaan, sairaalakäsikirjaan.
Lue lisää: Potilaan hoitopolku Mehiläisen sairaalassa
Oikea hoitoratkaisu oikeaan aikaan
Potilaan kannalta turvallisesti ja laadukkaasti suoritettu leikkaus ei kuitenkaan vielä ole välttämättä riittävä tavoite. Lähes kaikkiin toimenpiteisiin liittyy joitain vääjäämättä negatiivisia asioita, kuten leikkauksenjälkeinen kipu, toimintakyvyn väliaikainen alentuminen esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kipsihoidon aiheuttamana.
Leikkauksella tulisikin saavuttaa jokin potilaan kannalta hyödyllinen vaikutus, eli leikkaustoiminnan tulee olla vaikuttavaa. Tämän arvioimiseksi leikkausten vaikuttavuutta voidaan arvioida järjestelmällisesti. Vaikka vaikuttavuudelle ei olekaan yksiselitteistä määritelmää, voidaan leikkauksen vaikutusta mitata esimerkiksi ortopediassa erilaisin toimintakykyhaastattelujen ja -mittausten avulla. Leikkaus on oikealla tavalla vaikuttava silloin, kun mitattava hyöty ylittää leikkauksesta aiheutuvat haitat.
Mehiläisen sairaaloissa olemme ottaneet toimintakykymittareiden käytön osaksi päivittäistoimintaa käsikirurgisissa ja ortopedisissä leikkauksissa. On varsin ilmeistä, että myös muiden erikoisalojen tulosten mittaaminen tulee luonnolliseksi osaksi toimintaamme jo lähitulevaisuudessa.
Pitkä matka on siis kuljettu siitä, kun onnistuneena leikkauksena voitiin pitää sellaista, josta potilas säilyi hengissä. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että matka olisi vielä lähelläkään päätepistettä, sillä laadun parantaminen entisestään on osa työsarkaamme vielä pitkään!
Lue lisää: Mehiläisen potilasturvallisuus
Blogitekstin on kirjoittanut Tero Yli-Kyyny, Mehiläisen sairaaloiden vastaava lääkäri ja ortopedi.
Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!