Esinahan kireys eli phimoosi on varsin yleinen vaiva miehellä. Muita tavallisimpia esinahan ongelmia ovat erilaiset tulehdukset ja ihottumat, kuten valkojäkälä, punajäkälä, plasmasolutulehdus, bakteeritulehdukset ja kondyloomat.
Pahanlaatuiset sairaudet esinahan alueella ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Ne liittyvät yleensä pitkään hoitamattomana olleeseen valkojäkälän aiheuttamaan phimoosiin tai papilloomainfektioihin (HPV-infektiot). Esinahan alueelta voi löytyä myös hiivakasvustoja, mutta niiden yhteyttä esinahan ongelmiin ei juurikaan tunneta. Esinahkaan voi liittyä myös todellinen hiivan aiheuttama tulehdus, mutta se on suhteellisen harvinainen.
Kireä esinahka yleinen vaiva
Esinahan kireys lapsuudessa on täysin normaalia, mutta aikuisilla se vaatii hoitoa. Vaikka esinahka olisi aikaisemmin ollut täysin normaali, voi se ahtautua myös elämän myöhemmässä vaiheessa tulehdusten tai esimerkiksi valkojäkälän seurauksena.
Pienillä pojilla esinahka on aina ahdas, eikä sen venyttelyhoitoa suositella. Kolmevuotiaista noin 90 prosentilla esinahka on väljästi liikkuva. Osalla tila korjaantuu vasta kouluiässä.
Aikuisella esinahan kireys ei ole normaalia. Joskus vahva kortisonivoide voi pehmittää esinahkaa, jos ahtaus on suhteellisen lievää. Mikäli esinahan kireys on voimakkaampaa, voidaan tarvita esinahan korjausleikkausta. Esinahan ahtaus voi kehittyä myös tulehdusten johdosta.
Esinahan ongelmia on mahdollista ehkäistä suosimalla mietoja ja hajustamattomia pesuaineita. Esinahan ahtauden kehittymistä se ei estä, mutta esinahkaan liittyvä kutina ja kirvely saattaa olla seurausta liiallisesta hajustettujen ja vahvojen pesuaineiden käytöstä.
Esinahan haavaumat
Esinahan haavaumassa on kyse esinahan pinnan rikkoutumisesta. Haavaumia esiintyy tavallisimmin esinahan sisäpinnalla ja ne syntyvät usein ahtaan esinahan venyessä esimerkiksi erektion yhteydessä. Vaikka huolellinen hygienia onkin tärkeää esinahan alueella, saattaa toistuva pesu hajustetuilla pesuaineilla herkistää esinahkaa haavaumien lisäksi myös muille iho-oireille.
Esinahan kiinnikkeen repeämä ja kireä esinahka
Esinahan kiinnike eli frenulum on esinahkaan kuuluva, tuntoherkkä rakenne. Kireä esinahan kiinnike voi repeytyä esimerkiksi yhdynnän aikana ja aiheuttaa ikävän verenvuodon. Verenvuoto on yleensä vaaraton ja kotihoidolla hallittavissa.
Kireä frenulum voi venyessään ja pinnallisesti revetessään aiheuttaa paikallista kipua ja kirvelyä. Kun frenulum repeää ja sen jälkeen arpeutuu ja parantuu, vaiva voi hävitä itsestään. Mikäli repeämä toistuu, on mahdollista tehdä niin sanottu frenuloplastia, jossa kiinnike vapautetaan kirurgisella toimenpiteellä paikallispuudutuksessa.
Kireän esinahan hoito
Kireän esinahan vuoksi on aina syytä hakeutua lääkärin hoitoon ja varsinkin silloin, jos vaiva aiheuttaa jatkuvia tulehduksia tai virtsaamisvaivoja. Kireän esinahan voi tunnistaa siitä, että sitä ei voi vetää normaalisti taakse. Aikuisen miehen fimoosi hoidetaan leikkauksella. Toimenpide tehdään tavallisesti polikliinisesti paikallispuudutuksessa.
Kireän esinahan vaiva voi uusia, jos kireyden on aiheuttanut valkojäkälä. Se voi ahtauttaa myöhemmässä vaiheessa myös virtsaputken suuta. Joskus myös leikkauksessa jäljelle jäänyt esinahan osa, joka yltää terskan päälle saakka, voi uusia vaivan, jos esinahassa on todettu valkojäkälän aiheuttama tulehdus.
Leikkauksen jälkeen
Leikkauksen jälkeen bakteeritulehdukset ja verenvuoto ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Tunto alueella muuttuu jonkin verran leikkauksen jälkeen, mutta erektiota heikentävää vaikutusta leikkauksella ei ole. Leikkauksen jälkeinen hoito
Sidosten poiston jälkeen leikkausaluetta ja haavaa tulisi suihkutella useita kertoja päivässä. Myös perusvoiteella tai vaseliinilla rasvaus kuuluu osana jälkihoitoon.
Leikkauspäivä on syytä olla levossa. Raskasta nostelua ja runsasta liikuntaa, samoin saunomista, kylpemistä ja uimista tulisi välttää noin viikon ajan. Yhdyntäkielto leikkauksen jälkeen on noin 4–5 viikkoa.
Asiantuntijana artikkelissa Kari Syvänen, LT, Urologian erikoislääkäri, Mehiläinen