HIV:n voi saada suojaamattoman seksin tai pistosten kautta leviävästä HI-viruksesta. HI-virus saa aikaan pysyvän infektion, joka tuhoaa ihmisen puolustusjärjestelmää. HIV:n aikainen toteaminen testein on tärkeää, jotta hoito onnistuu mahdollisimman hyvin.
- HIV ja AIDS eivät ole samoja asioita, eikä kaikilla HIV-tartunnan saaneilla ole AIDS:ia.
- HI-virus voi tarttua ihmisestä toiseen veren tai siemennesteen välityksellä.
- Odottavasta äidistä HI-virus voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana emättimen ja kohdunkaulan eritteiden välityksellä.
- HIV:sta ei voi täysin parantua, mutta nykyisen HIV-lääkityksen ansiosta HIV-tartunta ei myöskään lyhennä elinikää.
HI-virus voi tarttua ihmisestä toiseen veren tai siemennesteen välityksellä. Odottavasta äidistä HI-virus voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana emättimen ja kohdunkaulan eritteiden välityksellä.
Suojaamattoman seksin kautta tarttuvalta HIV:ltä suojaa kondomi. Veriteitse virustartunnan voi saada esimerkiksi pistettäessä suonensisäisiä huumeita yhteisillä neuloilla. Terveen ihon läpi HI-virus ei pääse, joten tavanomaisissa sosiaalisissa kontakteissa ei ole tartuntavaaraa.
Jos HIV:lle altistuu työn kautta, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunta, poliisit, turvamiehet tai siivoojat, pitäisi ottaa välittömästi yhteys joko päivystävään lääkärin tai työterveyshuoltoon. Työperäisissä altistustilanteissa pitää noudattaa työpaikan ohjeistusta ja toimia välittömästi niiden ohjeiden mukaisesti.
Jos riski altistua HIV-virukselle on korkea, henkilölle voidaan määrätä HIV:tä ennaltaehkäisevä PREP-lääkitys (pre-exposure prophylaxis) tai PEP-jälkiehkäisylääkitys (post-exposure propylaxis).
PREP (pre-exposure prophylaxis) on HIV:tä ennaltaehkäisevä lääkitys, joka on tarkoitettu HIV-negatiivisten, seksuaalisesti aktiivisten henkilöiden käyttöön ehkäisemään HIV-tartuntaa. Ennaltaehkäisevää lääkitystä suositellaan henkilöille, jotka ovat korkeassa HIV-riskissä. PREP-lääkitys otetaan ennen HI-virukselle altistumista ja oikein käytettynä se ehkäisee tehokkaasti HIV-tartuntoja. Suomessa julkisen terveydenhuollon piirissä PREP-hoito (lääkkeet ja seuranta) on käyttäjilleen maksuton.
PEP (post-exposure propylaxis) on HIV:n jälkiehkäisylääkitys, jonka lääkäri voi määrätä tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada HIV-tartunta. Kun lääkitys aloitetaan 72 tunnin sisällä altistuksesta, se pienentää HIV:n tarttumisriskiä. Suomessa infektiolääkärit ovat antaneet suosituksen suojaamattomaan seksiin liittyvästä hivin jälkiehkäisyn tarpeesta.
Vajaa puolet tartunnan saaneista saa ensioireita 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Tyypillisiä HIV:n oireita ovat:
- kuume
- kurkkukipu
- ihottuma
- lihaskivut
- nivelvaivat
- päänsärky
- suurentuneet imusolmukkeet
Ensivaiheen oireet häviävät noin kuukaudessa. Ensivaiheen oireiden alussa tartunta ei vielä välttämättä näy verikokeissa.
HIV-infektio voi olla useita vuosia oireeton. Kun vastustuskyky heikentyy, osalla potilaista alkaa esiintyä yleisoireita, kuten laihtumista, ripulia, yöhikoilua, toistuvaa tai laajaa herpestä tai vyöruusua.
Jos epäilet HIV-tartuntaa suojaamattoman seksikontaktin tai käytetyn injektioneulan vuoksi, voi HIV-tartunnan selvittää verikokeilla. HIV-testiin kannattaa hakeutua oireettomassa vaiheessa, noin kuukauden kuluttua mahdollisesta altistumisesta. Osa tartunnoista voidaan todeta vasta-ainetesteillä jo kolmen viikon kuluttua tartunnasta. Negatiivinen HIV-testitulos on kuitenkin luotettava vasta kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta.
Jos epäilet HIV-tartuntaa tai muuta seksitautia, voit varata ajan ihotautien erikoislääkärille tartunnan selvittämiseksi.
Voit varata ajan ihotautien erikoislääkärillemme verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 414 00.
