Jälkitaudilla tarkoitetaan varsinaisen infektiotaudin seurauksena tulevaa tautia. Jälkitauti voi olla toinen infektiotauti tavallisen flunssan eli nuhakuumeen jälkeen tai infektiotaudin aiheuttama harvinaisempi komplikaatio.
Yleensä jälkitaudissa on kyse siitä, että kehon immuunipuolustus on heikentynyt viruksen aiheuttaman taudin takia, minkä seurauksena bakteeri pääsee aiheuttamaan kehossa tulehduksen.
Yleisimmät jälkitaudit ovat:
Jälkitaudin aiheuttamat oireet
Tyypillisesti jälkitaudin tunnistaa siitä, että jo ohi menossa olevan taudin oireet alkavat uudelleen tai pitkittyvät. Esimerkiksi kuume nousee uudelleen tai tavalliseen flunssaan liittyvä, poskipäissä tuntuva painon tunne jatkuu yli viikon.
Välikorvantulehduksista jopa kolmannes on täysin oireettomia.
Keuhkokuumeen oireita ovat puolestaan muun muassa hengenahdistus ja rintakipu.
Jälkitaudin hoito
Välikorvan- ja poskiontelotulehduksen aiheuttamaa kipua voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Poskiontelotulehduksen hoidossa on apua limakalvoturvotusta ja limaneritystä vähentävästä kortisonia sisältävästä nenäsumutteesta, jota voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Lyhytaikaisesti voi käyttää joko pseudoefedriiniä sisältävää antihistamiinia (esim. reseptin vaativa Duact) tai limakalvoturvotusta vähentävää nenäsuihketta (esim. ilman reseptiä saatava Nasolin). Nenäkannua voi käyttää liman huuhtelemiseen pois nenästä.
Jälkitautien ehkäisy
Mikäli on taipuvainen sairastamaan poskiontelotulehduksia ja kärsii allergiaoireista, kannattaa heti virustaudin alussa aloittaa nenäkortisonisumutteen käyttö. Osalle myös nenäkannun käytöstä on apua etenkin poskiontelotulehduksen ehkäisyssä.
Toistuvien välikorvantulehdusten määrää voi vähentää ksylitolin säännöllisellä käytöllä viidesti päivässä. Muista mahdollisista keinoista kannattaa neuvotella lääkärin kanssa. Toistuvissa välikorvan- tai poskiontelotulehduksissa kyseeseen voi tulla esimerkiksi tärykalvojen putkitus, kitarisan poisto tai antibiootti-estolääkitys.
Tärkeää on pyrkiä vähentämään tilanteita, joissa voi saada virustaudin ja kiinnittää flunssakaudella erityistä huomiota käsien pesuun. Flunssa eli nuhakuume kannattaa sairastaa rauhassa, ja esimerkiksi urheilu aloittaa vasta terveenä.
Milloin yhteys lääkäriin?
Lääkäriin tulee olla yhteydessä aina, jos on syytä epäillä keuhkokuumetta. Ole yhteydessä lääkäriin, jos lapsella hengittäminen näyttää työläältä, hengittämisessä joutuu käyttämään apulihaksia ja sisäänhengityksessä kuuluu vinkunaa sekä rintakehä painuu kuopalle. Myös hengitystaajuutta voi laskea. Jos aikuinen hengittää yli 20 kertaa ja lapsi yli 40 kertaa minuutissa, on syytä olla yhteydessä päivystykseen.
Lasten kohdalla lääkäriin tulee ottaa yhteyttä aina, jos yleistila heikkenee. Kriittisesti sairas lapsi on hiljainen ja keskittää kaikki voimansa hengittämiseen. Jos lapsi haukkoo henkeä, tulee soittaa välittömästi hätänumeroon 112.
Lievemmissä oireissa voi olla yhteydessä lääkäriin, mikäli oireet ovat jatkuneet yli viikon, eivätkä näytä paranevan. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteys myös, mikäli kuume nousee korkeaksi, eikä laske kuumelääkkeiden avulla. Poskiontelo-oireissa kannattaa olla yhteydessä lääkäriin, jos oireet jatkuvat omahoidosta huolimatta yli viikon.
Lue erilliset toimintaohjeet, jos epäilet covid-19-tartuntaa.
Varaa aika lääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00. Voit olla yhteydessä lääkäriin myös Mehiläisen Digiklinikan kautta.
Artikkelissa asiantuntijana vastaava lääkäri Patrik Währn.