Mikä fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on?
Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma määritellään laaja-alaisena paikkaa vaihtavana kipuna, lääkärin toteamana monien lihasten kiinnitysalueiden arkuutena ja unen häiriytymisenä. Yleensä fibromyalgiasta kärsivät henkilöt kyllä nukahtavat hyvin, mutta alkavat heräillä toistuvasti puolen yön jälkeen (ns. pätkä uni).
Seurauksena on päiväaikainen väsymys ja yleinen uupumus. Diagnostiikassa pois suljetaan niveltulehdus, ja täydentävillä kysymyksillä, kuten pahentaako matalapaineinen ilma, veto ja saunominen oireita, saadaan lisävahvistusta diagnoosille.
Tyypillinen potilas on keski-ikäinen henkilö, jolla saattaa olla taipumusta ylihuolellisuuteen ja asioiden murehtimiseen. Moni on huonossa fyysisessä kunnossa, vaikka aiemmilta vuosilta olisi aktiivi liikunnallinen tausta.
Fibromyalgian oireet
Ennen kuin on päästy fibromyalgia-diagnoosiin, potilaan oireet ja tarina voi olla seuraavanlainen. Kipu on laaja-alaista ja kipuoire paikkaa vaihtavaa. Henkilö on kipeä, mutta syy ei löydy lisätutkimuksissa tai tutkimukset selittävät oireita huonosti. Potilas on ymmällään - "olenko luulosairas" - ja on saattanut hakeutua jo useamman lääkärin vastaanotolle ja mahdollisesti magneettikuvauksiin.
Fibromyalgian syy
Fibromyalgian syyksi on esitetty useita teorioita, jotka ovat järjestään vetäneet vesiperän. Varmin teoria oireyhtymän syystä on, että kivun käsittely aivoissa on herkistynyt ja kevyt ärsykekin koetaan kipuna. Tautimuutoksia ei siis ole todettavissa siellä, missä kipu tuntuu.
Unen häiriintyminen on keskeinen syndroomaa laukaiseva tai ainakin sitä pahentava tekijä. Unen aikana kehomme erittää kivun hallintaa sääteleviä välittäjäaineita. Aika usein ensimmäinen kipualue on selässä. Selkäkipu valvottaa, ja huono uni voi altistaa laajempaan kipuun. Epäsuora osoitus unen keskeisyydestä tässäkin suhteessa on, että jos mieshenkilöllä todetaan fibromyalgia, mikä on harvinaista, niin taustalta voi löytyä uniapnea.
Fibromyalgian lääkitys ja hoito
Toipuminen alkaa oikeasta diagnoosista. Potilaalle annetaan aluksi kevyt nousujohteinen liikuntaohjelma unohtamatta rentoutusta ja venyttelyä.
Tulehduskipulääkkeet auttavat yleensä huonosti, parasetamoli paremmin. Kipukynnystä voidaan muuttaa amitriptyliini-nimisellä lääkkeellä, mikä korjaa myös unirytmiä ja auttaa siten osaa potilaista. Samasta syystä on kokeiltu myös epilepsian hoidossa käytettyjä lääkkeitä.
Pidemmällä aikavälillä pitäisi kuitenkin löytää sellaisia omahoidollisia ratkaisuja, joilla lääkkeistä päästään mahdollisimman pitkälti eroon. Tärkeää on vaimentaa aivojen voimistunutta kipuviestintää etsimällä mielihyvää tuottavia elämyksiä esimerkiksi uuden harrastuksen kautta. Keskeistä on myös parempi elämänhallinta ja liiallisen stressin välttäminen.