Hauisjänteen vaivat kuten katkeaminen ja rispaantuminen voivat aiheuttaa kramppaamista ja voiman alenemista.
Hauisjänteen katkeaminen
Hauisjänne voi katketa vähäisestäkin rasituksesta silloin, kun jänne on kroonisesti tulehtunut. Kroonisesti tulehtunut jänne on hauras, ja katkeaminen voi tapahtua yllättäen esimerkiksi soutuvenettä rannalle vedettäessä. Tällöin olkavarren yläosassa tuntuu kipua, ja hauislihaksen ”patti” siirtyy alemmas. Usein puhutaankin niin sanotusta ”Kippari Kalle” -hauiksesta.
Hauislihaksella on kaksi ripustusta yläosassaan, joista niin sanottu pitkä jänne lähtee olkanivelen nivelkupin yläosasta ja kulkee monimutkaisen läpiviennin kautta kiertäjäkalvosimen läpi olkavarteen. Pitkä jänne aiheuttaa usein vaivoja, ja nimenomaan tämä jänne voi katketa spontaanisti. Toinen, niin sanottu lyhyt jänne, kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen, eikä se käytännössä aiheuta juuri ongelmia.
Hauisjänteen katkeaminen ei yleensä vaadi leikkaushoitoa. Alkuun hauiksen kohdalla voi olla kookas mustelma, mutta se häviää vähitellen. Erityisesti alkuvaiheessa lihas voi krampata kiertoliikkeissä. Vähitellen kramppitaipumus useimmiten kuitenkin poistuu. Sanotaan, että kun pitkä jänne on katkennut, lihas menettää voimastaan noin 30 prosenttia. Voiman aleneman todellinen suuruus riippuu kuitenkin paljon lähtötasosta.
Hauisjänteen rispaantuminen
Hauisjänne voi kiertäjäkalvosimen vaivojen yhteydessä myös rispaantua, mennä poikki ja lipsahtaa väärään paikkaan nivelen eteen. Kookkaiden kiertäjäkalvosinrepeämien kirurgisessa hoidossa joudutaan usein tilanteeseen, jossa hauiksen pitkä jänne on myös pahasti vaurioitunut.
Tällöin on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko hauisjänne katkaistaan ja sen annetaan vetäytyä, tai sitten hauisjänne kiinnitetään katkaisun jälkeen kulkureitilleen olkaluun nupin uraan ja arpeutetaan siihen.
Katkaisun etuna on, että hankalasta vaurioituneesta jänteestä päästään nopeasti eroon. Toisaalta tämä aiheuttaa ”Kippari Kalle” – ilmiön, missä hauislihaksen ”patti” siirtyy alemmas. Jos jänne kiinnitetään, sen paranemista pitää odottaa rauhassa. Mitään painavaa ei saa nostaa 4–6 viikkoon. Lisäksi kiinnitetty jänne voi jäädä kivuliaaksi.
Kumpikin menetelmä on kansainvälisesti hyväksytty tapa hoitaa sairasta hauisjännettä, ja ortopedin pitää kulloisessakin tilanteessa valita potilaalle sopivin vaihtoehto.