Krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen sairastuneista kahdella kolmesta on haavainen paksusuolen tulehdus ja yhdellä kolmesta Crohnin tauti. Noin 10 prosentilla IBD-potilaista on luokittelematon paksusuolentulehdus, jossa on piirteitä sekä haavaisesta paksusuolen tulehduksesta että Crohnin taudista. Tyypillinen sairastumisikä on 20–35 vuotta, mutta tauti voi kuitenkin puhjeta missä iässä tahansa.
IBD eli krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (inflammatory bowel disease) koskettaa jo yli 42 000 suomalaista, ja joka vuosi lähes 2000 suomalaista sairastuu siihen.
Mistä tulehduksellinen suolistosairaus johtuu?
Kyseessä ilmeisesti on alttius sairastua perimän pohjalta, ulkopuolisen tai sisäisen tekijän laukaisema tulehdus ja suoliston oman puolustusjärjestelmän poikkeavan voimakas ja pitkäaikainen reaktio.
Tulehduksellisten suolistosairauksien syy on tuntematon. On epäilty, että IBD:n syntyyn vaikuttavat
- perimä
- suolistobakteerit
- ympäristö-, ravinto- ja psykososiaaliset tekijät
- tulehdukselliset ja tulehduksen säätelyjärjestelmien häiriöt.
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) oireet
IBD sairauksien tyypillisin oire on ripuli. Pitkittynyt ripuli on usein veristä.
Haavaisen paksusuolen oireet
Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy
- tiheä ulostustiheys
- vereslimaiset ulosteet
- vatsakivut, joita esiintyy harvemmin
Lue lisää: Haavainen paksusuoli
Crohnin taudin oireet
Crohnin taudissa vatsakivut ovat tyypillisiä. Crohnin tauti esiintyy usein ohutsuolen ja paksusuolen liittymäkohdassa, joten vatsakipu saattaa tuntua oikealla alavatsalla.
Crohnin tautiin voi liittyä myös
- laihtumista
- ajoittaista kuumeilua
- suussa saattaa olla aftoja ja
- peräaukon alueelle voi kehittyä märkäpesäkkeitä, haavoja tai fisteleitä
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) aiheuttamat oireet
IBD-sairaudet voivat aiheuttaa heikentynyttä yleiskuntoa ja anemiaa. Oireita voi olla myös muissa elimissä kuin ruoansulatuskanavassa. Oireita voi olla esimerkiksi nivelissä, iholla ja silmissä.
Tulehdukselliseen suolistosairauteen voi liittyä mm.
- niveltulehduksia
- reumasairauksia
- maksa-, sappitie- tai haimatulehduksia
- kyhmyruusua
- erilaisia silmätulehduksia.
Tulehduksellisen suolistosairauden tutkiminen ja diagnosointi
IBD sairauksien diagnosointi edellyttää laboratorio- ja tähystystutkimuksia. Verikokeista yleisimmin tutkitaan verenkuva, tulehdusarvot (lasko ja CRP), munuais- ja maksa-arvot sekä neste- ja suolatasapaino. Ulostenäytteestä tutkitaan kalprotektiini, joka on tulehdussoluista peräisin oleva proteiini.
Paksusuolen ja ohutsuolen loppuosan tähystystutkimus eli ileokolonoskopia on tärkein diagnostinen toimenpide tulehduksellista suolistosairautta epäiltäessä. Crohnin taudissa voidaan tarvita lisäksi ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan tutkimusta eli gastroskopiaa ja ohutsuolen magneettitutkimusta tai kapseliendoskopiaa. Tähystystoimenpiteiden yhteydessä otetaan limakalvoilta koepaloja diagnoosin varmentamiseksi.
Tähystystoimenpiteet tehdään yleensä hereillä ollessa kokeneiden erikoislääkäreidemme toimesta, mutta molemmat toimenpiteet on mahdollista tehdä myös potilaan ollessa nukutettuna.
Varaa aika gastroenterologille
Tulehduksellisen suolistosairauden IBD hoito
Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan lääkärin suunnitteleman lääkehoidon mukaan. Harvoin tarvitaan leikkaushoitoa, mutta se on vaihtoehto silloin, jos lääkehoito ei rauhoita tulehtunutta suolta.
Säännölliset kontrollikäynnit lääkärin vastaanotolla sekä tähystystutkimuksissa ovat IBD-sairauksien hoidossa oleellisia oikein toteutetun lääkehoidon kanssa.
Asiantuntijana artikkelissa gastroenterologian erikoislääkäri Satu Väkeväinen.