Nopeasti noussut kuume voi aiheuttaa lapsella kuumekouristuskohtauksen. Kuumekouristus on yleisintä alle kouluikäisillä lapsilla. Tyypillisesti kouristuskohtaus kestää 1–2 minuuttia ja korkeintaan vartin.
Kuumekouristuksen oireet
Kohtauksen aikana lapsi menettää tajuntansa, ja yleensä sekä lapsen jalat että kädet tekevät symmetristä kouristusliikettä. Ulkoisesti kuumekouristus muistuttaa epilepsiakohtausta, mutta toisin kuin yleensä epilepsiassa, kuumekouristukseen liittyy aina kuume.
Kuumekouristuskohtauksen aikana lapsella on yleensä reilusti kuumetta, mutta sitä ei välttämättä ole havaittu ennen kouristelua. Kuumekouristuksen yhteydessä kuumetta on useimmiten vähintään 38 astetta, mutta kuume voi nousta jopa yli 40:ään asteeseen.
Kohtauksen jälkeen lapsi palaa normaaliksi, joskin kuumeiseksi, ja ympäristöön reagoivaksi.
Mistä kuumekouristus johtuu?
Kuumekouristus johtuu kuumeesta. Kuumeen taustalla on puolestaan jokin infektio. Kuumeen seurauksena hermosolujen signaalit pääsevät leviämään normaalia laajemmalle. Lapsen aivot kehottavat koukistamaan sormea, mutta viesti meneekin koko kädelle ja saa sen kouristelemaan. Uni altistaa kohtausoireille, mutta kohtaus voi yhtälailla alkaa hereillä ollessa.
Onko kuumekouristus vaarallinen?
Tavallinen kuumekouristuskohtaus ei vahingoita lasta, eikä siitä jää pysyvää haittaa lapselle.
Miten toimia kuumekouristuksen aikana?
Kuumekouristuksen aikana on tärkeää huolehtia, että lapsen hengitystiet ovat vapaana, eli ettei lapsi esimerkiksi hautaa päätään. Lapsen on hyvä antaa olla tasaisella alustalla, esimerkiksi matolla. Jos lapsi on sängyssä, tulee varmistaa, ettei lapsi putoa lattialle.
Kohtausta voi seurata rauhassa 1–2 minuuttia, minkä ajan kouristus yleisimmin kestää. Ajan kulumista kannattaa laskea kellosta. Jos kouristus jatkuu pidempään, voi olla yhteydessä lääkäriin. Mikäli lapsen suusta erittyy limaa tai oksennusta, tulee lapsi kääntää kylkiasentoon, jotta suuhun kertyvä lima tai oksennus valuu pois.
Epätyypillinen kuumekouristus
Epätyypillisestä kuumekouristuksesta puhutaan, jos lapsi kouristaa muuten kuin symmetrisesti tai mikäli kuumekouristus uusii vuorokauden sisällä. Epätyypilliseen kuumekouristukseen voi myös liittyä hetkellisiä raajahalvauksia.
Uusivatko kohtaukset ja voiko niitä ehkäistä?
Kuumekohtaus uusiutuu noin joka kolmannella kohtauksen saaneella lapsella. Useimmiten kohtauksia tulee kuitenkin vain yksi kuumetautia kohden. Mikäli kuumekouristuskohtauksia tulee vuorokauden aikana useampi kuin yksi, puhutaan monimuotoisesta kuumekouristuksesta.
Lapsilla, joilla kuumekouristukset uusivat, on hyvä käyttää kuumelääkettä normaaliin tapaan kuumeen ilmestyessä. Tutkimusten mukaan tehokkainkaan lääkitys ei täysin estä kuumekouristuksia. Kuumekouristuksen ennaltaehkäisyyn ei ole turvallista ja tehokasta lääkettä. Nykyisin ei myöskään käytetä epilepsialääkkeitä uusien kohtausten ehkäisemiseksi, kuten aiemmin tehtiin.
Milloin yhteys lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä ensimmäisen kuumekouristuksen yhteydessä. Lääkäriin voi ottaa yhteyttä puhelimitse lisäohjeiden saamiseksi. Päivystykseen ei välttämättä ole tarvetta lähteä samantien, vaan tilannetta voi jäädä pääsääntöisesti seuraamaan kotona lääkärin ohjeistuksella.
Mikäli kohtaus ei mene ohi parin minuutin aikana, tulee olla yhteydessä lääkäriin.
Lastenlääkärit hoitavat eniten kuumekouristustapauksia. Myös Mehiläisen Digiklinikkaan voi olla yhteydessä, jos lääkärikontaktia ei ole saatavissa lähellä.
Varaa aika lastenlääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00.
Artikkelissa asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri, dosentti Tero Kontiokari.