Yskä on lapsilla varsin yleinen vaiva, joka toistuu usein, jatkuu pitkään ja herättää vanhemmissa huolta. Kun tämän lapsiperheiden tutun vaivan oppii tuntemaan, on sen kanssa helpompi elää eivätkä öiset yskänkohtaukset enää vie vanhempien unia.
Lastenhuoneen hämärästä kuuluu yskintää. Hetken hiljaisuus, ja taas uusi yskänpuuska kaikuu läpi öisen kodin. Lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen: miksi lapsen yskä pahenee öisin?
Koposen mukaan öisen yskän taustalla ovat niinkin tuttu asia kuin painovoiman lait. Yskän perimmäinen tarkoitus on karkottaa tunkeilija hengitysteistä. Makuuasennossa lapsen nieluun kertyy limaa, joka aiheuttaa ärsytystä ja yskää. Usein yskiminen alkaa vasta sitten, kun lapsi on jo ehtinyt nukkua hyvän tovin – yleensä juuri silloin, kun väsynyt vanhempi ummistaa silmänsä.
– Vaatii yleensä muutaman tunnin, että ärsytys hengitysteissä on riittävän iso, jotta yskä alkaa oireilla, Koponen selittää.
Vaikka yskä saattaa pitää vanhemmat hereillä, lapsi nukkuu yleensä yskästä huolimatta hyvin. Koponen näkee sen positiivisena asiana: kun lapsi nukkuu yskiessään, ei hänellä ole hengenahdistusta eikä hän ole niin kipeä, että yskä herättäisi.
– Silloin hengitys toimii, kun lapsi nukkuu, Koponen summaa.
Koponen vakuuttaa, että lapsesta huomaa päällepäin, jos hengittäminen muuttuu työlääksi. Jos lapsen tila huolestuttaa vanhempaa, kannattaa mennä matalalla kynnyksellä vastaanotolle, niin saa varmistuksen, että kaikki on kunnossa.
Miksi yskä jatkuu viikkoja?
Vaikka muut oireet olisivat jo ohi, yskä voi jatkua pahimmillaan viikkoja. Koposen mukaan yskän kesto on hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttaa muun muassa se, miten herkästi hengitysteiden hermopäätteet reagoivat ärsykkeisiin ja miten pitkään virustaudista eroon pääseminen kestää.
– Keuhkoihin ja keuhkoputkiin voi myös jäädä päälle ärsytystila, vaikka itse virus olisi jo poissa, Koponen lisää.
Yskään voi vaikuttaa myös se, minkä viruksen aiheuttaman flunssa lapsi on saanut. Kymmenistä eri flunssaviruksista osa aiheuttaa enemmän keuhkoputkien ärsytystä kuin toiset.
Osa virusinfektioista menee ohi viikossa, suurin osa kolmessa viikossa, mutta huonolla tuurilla eri viruksia voi tulla monta putkeen, jolloin sairastelukierre jatkuu pahimmillaan monta kuukautta. Tämä on erityisen tyypillistä päiväkodin aloituksen yhteydessä sekä silloin, kun virusinfektioita on paljon liikkeellä.
Koposen mukaan voi puhua pitkittyneestä yskästä, jos yskä on jatkunut päivittäin 4–6 viikkoa, vaikka lapsi on muuten hyvävointinen. Viimeistään silloin lääkärin on hyvä tarkistaa, onko yskän taustalla jotain muuta.
Virustaudeilla lisää vastustuskykyä
Epätoivo voi vallata vanhemmat, kun sairauspäiviä alkaa olla enemmän kuin päiväkotipäiviä. Eikö tämä lopu koskaan?
Koposen mukaan on ihan normaalia, että lapsi voi olla vuodessa jopa kaksi tai kolme kuukautta sairaana. Koronapandemian aikana ahkeran käsienpesun ja tehostettujen suojaustoimien ansiosta myös viruksia on vähemmän liikkeellä. Esimerkiksi päiväkoti-ikäisillä flunssat kuuluvat kuitenkin asiaan. Jatkuvan sairastelun hopeareunus onkin vastustuskyky.
– Pyrin luomaan vastaanotolla positiivista kuvaa myös siitä, että kun lapsi kohtaa eri viruksia, niille syntyy vasta-aineita. Virustautien läpikäyminen on hyvä juttu vastustuskyvyn vahvistamisen kannalta, Koponen lisää.
Lue lisää:
Toimintaohjeet, jos epäilet koronatartuntaa itselläsi tai perheenjäsenelläsi
Lastenlääkärin vinkit yskivän lapsen vanhemmalle
- Seuraa lapsen hengitystä: Pallean seudusta ja kylkivälilihaksista näkee, mikäli hengitys on työlästä, pumppaavaa ja tihentynyttä. Jos taas hengitys on yskän ulkopuolella rauhallisen näköistä, ei hengityksen suhteen ole hätää.
- Yritä sietää yskää: Vanhan kansan sanonta ‘yskä lähtee yskimällä’ on hyvin totta lapsilla. Tavallinen yskä on vain terve, normaali reaktio, joka osoittaa, että elimistö pyrkii saamaan viruksen ulos.
- Helpota yskäpotilaan oloa: Yli 1-vuotiaalla pari teelusikallista hunajaa puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa on tehokkain apu ärsytysyskään. Sängyn päädyn kohottamista kannattaa myös kokeilla.
- Tunne oma lapsesi: Vanhemmat ovat oman lapsensa eksperttejä. Jos jokin huolettaa, varaa aika lääkärin vastaanotolle tutkimuksiin. Tarvittaessa saat Digiklinikasta ensiohjeet, kannattaako lähteä keskellä yötä lääkäriin vai voiko odottaa aamuun.
Asiantuntijana artikkelissa lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.