Vauvoilla ja lapsilla voi esiintyä erityylisiä ihottumia, joiden oireet ja hoito vaihtelevat tilanteen mukaan. Atooppinen ihottuma on melko yleinen lapsuusiässä. Jo vastasyntyneenä tai pian sen jälkeen lapsen iho saattaa olla kuiva ja ärtyä myöhemmin ihottumaksi, mikä vaatii hoitoa ja tutkimuksia. Kuivuus, kutina ja punoitus ovat tyypillisiä oireita. Jo pieni vauva osaa raapia itseään ollessaan ilman vaatteita.
Päälaki, kasvot, vartalo ja raajojen ulkosyrjät ovat varhaisen ihottuman lempipaikkoja. Vaippa-alue saattaa olla aivan oireeton. Isommilla lapsilla ihottuma paikallistuu mm. taipeisiin, silmäluomille ja kaulan alueelle.
Vauvoilla ja lapsilla ihottumia voi ilmaantua myös esimerkiksi allergioissa ja infektioissa.
Atooppinen ihottuma vauvalla ja lapsella
Taudin tarkempia syitä ei tunneta, mutta perimällä on suuri merkitys. Atooppinen ihottuma kuuluu allergisten tautien "perheeseen". Lähisukulaisilla on usein ihottumaa, heinänuhaa ja astmaa. Ihottumaan vaikuttavat sekä ihmisen sisäiset immunologiset tekijät että ulkoiset ympäristötekijät. Ihottuma pahenee monesti talvella liittyen kuivaan ilmaan ja auringonvalon vähäiseen määrään.
Allergian merkitys on usein suuri erityisesti pienillä lapsilla. Mitä nuoremmalla iällä ihottuma alkaa, sen todennäköisempi on ruoka-aineallergia. Alle vuoden ikäisillä sen osuudeksi on arvioitu yli 50 %. Tyypillinen iho-oireinen ruoka-aineallergia alkaa ennen yhden vuoden ikää pian sen jälkeen kun siirrytään äidinmaidosta kiinteisiin ruokiin ja lehmänmaitoon. Herkistyminen pelkän rintaruokinnan aikanakin on mahdollista.
Yleisiä allergian aiheuttajia ovat kanamuna ja lehmänmaito. Viljayliherkyyttä näkee toisinaan. Ihottuman lisäksi vauvalla saattaa olla muitakin allergiaan viittaavia oireita: nokkosihottumaa eli urtikariaa, runsasta pulauttelua, oksentelua, ruokahaluttomuutta, ilmavaivoja, ripulia, koliikkia, yöllistä levottomuutta, limaisuutta ja joskus jopa hengityksen vinkunaa. Ruoka-aineen aiheuttama anafylaksia eli vaikea ja vaarallinen allerginen reaktio on onneksi harvinainen.
Lapsen atooppisen ihottuman ennuste
Ennuste on yleisesti ottaen hyvä. Atooppinen ihottuma paranee lapsilla yleensä muutamassa vuodessa, mutta saattaa joskus jatkua läpi koko elämän. Ruoka-aineallergian ennuste on myös hyvä. Myöhään alkava ruoka-aineallergia ja erityisesti pähkinä- ja kala-allergia kestävät pitkään. Siitepölyallergiaan liittyvä ristiallergia aiheuttaa toisinaan myös iho-oireita, joiden ennuste vaihtelee.
Allerginen taipumus saattaa ilmetä monella tavalla iästä riippuen: imeväisiässä atooppinen ihottuma ja ruoka-allergia, leikki-iässä heinänuha ja kouluiässä astma. Puhutaan allergisesta marssista. Vastoin yleistä käsitystä ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että varhain toteutettu tarkka ruokavalio vaikuttaisi pitkäaikaisennusteeseen.
Lue lisää: Atooppisen ihottuman tutkiminen
Lapsen atooppisen ihottuman hoito
Lapsen atooppisen ihottuman hoito-ohjeet laaditaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hoidon tärkeitä kulmakiviä ovat ruokavalio, ihotulehduksen hoito, ihoinfektioiden hoito, kutinan hoito sekä ennen kaikkea ihon hyvä perushoito.
1. Ruokavalio
Ruokavalion avulla yritetään vähentää ruoka-aineallergisen oireita. Jotkut lapset ovat herkistyneet vain yhdelle ruoka-aineelle, kuten kananmunalle tai lehmänmaidolle. Moniallergisen lapsen ruokavalio taas saattaa olla huomattavan rajoitettu. Joidenkin lasten kohdalla on jopa helpompaa ilmoittaa ne harvat ruoka-aineet, jotka sopivat. Tiukka välttämisdieetti on haasteellinen hoidosta vastaavalle lääkärille ja erityisesti vanhemmille sekä päiväkodin henkilökunnalle. Pitää osata välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita ja piileviä allergeenejä ja samalla huolehtia siitä, että kasvava ja kehittyvä lapsi saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet.
Syöminen on lisäksi tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Erilaisuus ja rajoitukset ovat raskaita myös lapselle. Mikäli lapsi joutuu maidon lisäksi välttämään muita keskeisiä ruoka-aineita kuten esim. viljoja, on aiheellista olla lastenallergologin tai asiaan perehtyneen lastenlääkärin seurannassa. Myös ravitsemussuunnittelija on kullan arvoinen asiantuntija allergisen lapsen hoidossa.
2. Inflammaation hoito
Atooppinen ihottuma on immunologinen sairaus jonka oireet saattavat vaihdella ilman selvää ulkoista syytä tai esimerkiksi väärää ruokavaliota. Vähäoireisen jakson jälkeen ihottuma pahenee, jolloin ihon punoitus, kutina ja lapsen levottomuus lisääntyvät. Pahenemisjakso saattaa kestää vain muutaman päivän tai sitten viikkoja, jopa kuukausia. Pitkiä huonoja jaksoja esiintyy erityisesti talvella. Ihottuman huonontuessa on syytä käyttää anti-inflammatorista lääkitystä, tärkeimpänä kortisonivalmisteet. Paikallishoito kortisonivoiteella riittää useimmiten, sisäistä hoitoa tarvitaan ani harvoin.
Kortisonivoiteet eli paikalliskortikosteroidit jaetaan voimakkuuden perusteella neljään ryhmään: miedot, keskivahvat, vahvat ja erityisen vahvat. Tehon kasvaessa kasvaa myös sivuvaikutusriski. Sivuvaikutuksista tunnetuin on ihon ohentuminen. Lapsilla käytetään lähinnä mietoja tai keskivahvoja kortikoideja ja niitäkin vain lyhyinä jaksoina ihottuman vaikeusasteen ja lehahdusalttiuden mukaan. Tavallinen hydrokortisonivoide kuuluu mietoihin kortikoideihin ja sitä pidetään lapsillakin varsin turvallisena jaksottain käytettynä. Sitä saa ostaa myös ilman reseptiä.
Auringonvalolla on monta hyödyllistä vaikutusta ihmisen ihoon. Yksi niistä on anti-inflamatorinen vaikutus, jonka teho on miedon kortisonivoiteen luokkaa. Tästä syystä moni ihottuma rauhoittuu kesäaikaan. Osa pahenee uudelleen talvella. Valohoitolaite muistuttaa ulkoisesti solariumia. SUP-valohoidossa käytetään tiettyä valospektrin hyödyllistä kaistaa 350 nanometrin aallonpituuden tuntumassa. Laaja-alainen kutiseva ihottuma ja hoitoväsyminen kortisonivoiteille ovat valohoitoon soveltuvia ongelmia. Valohoitoa voidaan antaa kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Hoito annetaan 2-3 kertaa viikossa yhteensä 10-15 kertaa vasteesta riippuen. Yksityissektorilla annettu valohoito kuuluu Kelan korvattavuuden piiriin.
Uudet immunologiset hoidot ovat tuoneet huomattavaa helpotusta atooppisen ihottuman hoitoon. Ns. "limuusit" lähinnä takrolimuusi (Protopic) ja pimekrolimuusi (Elidel) ovat paikallishoitoon soveltuvia immuunijärjestelmän modulaattoreita. Takrolimuusia on käytetty jo pitkään sisäisenä hoitona estämään elinsiirrännäisten hylkimisreaktioita. Ihon paikallishoidossa niiden teho on keskivahvan kortisonivoiteen luokkaa, mutta kortisonin sivuvaikutukset puuttuvat. Käyttö lapsilla hakee vielä muotoaan, koska pitkäaikaiskokemukset näistä lääkkeistä ovat vielä vähäiset.
3. Ihoinfektioiden hoito
Atooppinen iho on herkempi erilaisille bakteeri-, sieni-, ja virusinfekioille, joitten yhteydessä myös varsinainen ihottuma pahenee ja lehahtaa. Märkärupi on stafylokokin tai streptokokin aiheuttama pinnallinen ihotulehdus. Tavallinen märkäbakteeri eli stafylokokkus aureus viihtyy erinomaisesti atooppisella iholla. Stafylokokki voi erittää ns. superantigeeneja - monimutkaisia biokemiallisia yhdisteitä - jotka siirtyvät ihoon virittäen tulehdustilan. Tästä johtuva punoitus, turvotus, kuumotus ja kutina tulkitaan herkästi allergiareaktioksi, jota se läheisesti muistuttaakin. Sieni-infektioita näkee toisinaan lapsillakin. Virustaudeista tunnetuin on pox-viruksen aiheuttama ontelosyylätauti, joka atooppisella lapsella on monesti laaja-alainen. Myös varicellaviruksen aiheuttama vesirokko ja vyöruusu saattavat atooppisella lapsella olla hankalat.
Märkärupi vaatii usein sisäisen antibioottihoidon, mutta muissa ihon bakteeritulehduksissa riittää yleensä paikallishoito. Pelkkä kortisonivoide voi riittävästi rauhoittaa tilannetta. Voimakkaat kortikoidit omaavat itsessään antimikrobisia ominaisuuksia. Niiden ihottumaa rauhoittava vaikutus rajoittaa samalla myös bakteeritulehdusta. Antiseptisiä aineita käytetään myös paikallisesti ja erityisesti klooriheksidiiniä yhdistetään tehokkaasti mietoon (Sibicort) tai keskivahvaan (Duocort) kortisonivoiteeseen.
Vetistävää ja erittävää ihottumaa pitää pestä päivittäin. Sen sijaan limuusit eli Elidel ja Protopic eivät sovellu infektoituneen ihottuman hoitoon. Sienitulehdukseen löytyy omia lääkkeitä, kuten myös joihinkin ihon virusinfektioihin.
4. Kutinan hoito
Kutina on atooppisen ihottuman hankalimpia oireita, joka yltyy erityisesti öisin häiritsemään lapsen ja koko perheen yöunta. Pahenemisvaiheiden tehokas hoito kortisonivoiteilla tai immunomodulaattoreilla estää ja lieventää myös kutinaa. Antihistamiinilääkitys on monesti aiheellinen. Vanhat väsyttävät valmisteet kuten hydroksitsiini (Atarax) tehoavat parhaiten. Yöllä väsyttävästä vaikutuksesta saattaa olla jopa hyötyä, mutta päiväsaikaan suositellaan uudempia väsyttämättömiä antihistamiineja. Valohoito on varsin tehokas kutinaan. Lisäksi voidaan erityisen hankalissa tilanteissa käyttää kosteita viilentäviä kääreitä ja unenaikaisen raapimisen estämiseksi myös sidoksia raajoihin.
5. Perushoito
Atooppisen ihon perushoito on hyvin tärkeä ja sitä laiminlyödään usein. Hyvä perushoito vähentää oireita, harventaa, lieventää ja jopa estää pahenemisvaiheita. Perushoidon kulmakivet ovat tehostettu puhtaus sekä säännöllinen rasvaaminen. Säännöllinen pesu - suihkutus jopa päivittäin - on sallittua, mutta sen jälkeen pitää myös huolehtia rasvauksesta. Pesu poistaa hilsettä, hikeä ja ihon muita eritteitä vähentäen myös bakteerikasvua. Pesuaineet poistavat epäpuhtauksien lisäksi myös ihon luontaisia rasvoja. Terve iho pystyy korvaamaan ne muutamassa tunnissa, mutta atooppiselta iholta siihen saattaa kulua päiviä.
Perusvoidetta on käytettävä riittävästi. Kullekin lapselle sopivan perusvoiteen löytäminen ei aina ole helppoa. Kun sopiva perusvoide on löytynyt, ei sitä ole syytä vaihtaa ilman erityistä syytä. Vuodenaikojen vaihtelu asettaa perusvoiteille omat vaatimuksensa. Myös perusvoiteille ja niiden aineosille on mahdollista herkistyä.
Lievää atooppista ihottumaa voidaan alkuun hyvin hoitaa kotona perusvoiteilla ja miedoilla kortisonivoiteilla. Mikäli ihottuma hoidosta huolimatta uusii tai pahenee, on aihetta hakeutua tutkimuksiin alan asiantuntijalle. Voit varata ajan lastenlääkärille, joka on erikoistunut allergioihin tai lasten allergologille.
Lue lisää: