Liikunta ja ravinto muodostavat yhdessä tärkeän pohjan, josta kaikki jaksaminen koostuu – niin töissä kuin vapaa-ajallakin.
Entinen pääministerimme Alexander Stubb osui naulan kantaan sanoessaan, että tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisää energiaa päivään. Tähän kun vielä lisäisi kommentin terveellisestä ravitsemuksesta, meillä olisi kattava paketti, josta löytyisi peruspilarit työssä jaksamiseen.
Hyvä kunto auttaa jaksamaan
Riittävä liikunta ei edistä ainoastaan ihmisen kokonaisterveyttä vaan vaikuttaa myös työkykyyn. Hyväkuntoinen ihminen sairastaa yleensä vähemmän, mikä näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina ja pienentyneenä todennäköisyytenä sairaseläkkeelle jäämiselle.
Hyväkuntoisuus ei kuitenkaan tarkoita pelkästään useita työtunteja ja vähää määrää sairauspoissaoloja. Hyvä työkyky tarkoittaa sitä, että työn tuottavuus pysyy usein myös korkealla. Eivätkä liikunnan hyödyt rajoitu pelkkään työhön; parempi kunto auttaa jaksamaan myös vapaa-ajalla, ja elämästä saa enemmän irti.
Mikä on ruokavalion merkitys?
Terveellisen ravitsemuksen merkitystä on miltei mahdotonta korostaa liikaa. Ruoka ei ole pelkkää polttoainetta. Lounas katkaisee mukavasti työpäivän ja on useille hyvä rentoutumishetki työkavereiden kanssa. Hetki antaa potkua koko päivään.
Liikunnan lisäksi laadukas ravinto edistää jaksamista. Höttöhiilihydraateilla, kuten valkoisella leivällä ja pikaruoalla, menevä hyytyy jo kalkkiviivoilla eikä jaksa koko työpäivää. Sen sijaan henkilö, joka kasaa lautaselle monipuolisesti kasviksia, hyviä rasvoja, laadukkaita hiilihydraatin lähteitä ja proteiineja, jaksaa iltapäivään asti paremmin.
Ateriarytmillä on väliä
Järkevä ateriarytmi on olennainen puhuttaessa ravinnon vaikutuksesta työkykyyn. Pitkät ateriavälit aiheuttavat toisaalta nälkää ja toisaalta liiallista vatsan täyteen ahmimista. Jatkuva puputtaminen ja pienen välipalan syöminen tunnin välein eivät myöskään ole ratkaisu ongelmaan.
Parasta on löytää itselleen toimiva ruokailurytmi, eli rytmi, jonka avulla nälkä pysyy sopivasti loitolla, mutta ehkäisee kuitenkin liiallisen ähkyn ja väsähtämisen. Useimmille ruokailurytmi on toimivin silloin, kun aterian tai välipalan väli on 3–4 tuntia. Päivän laadukas ruokavalio starttaa monipuolisesta aamupalasta, jolla kannattaa nauttia myös proteiinia.
Aloita pienistä teoista
Elintapojen muuttaminen parempaan suuntaan vie aikaa – ole kärsivällinen itsellesi. Hyvinvointiin panostaminen vaatii suunnittelua ja halua tehdä hyviä valintoja.
Pitkäksi venyneen palaveripäivän jälkeen voi tehdä tiukkaa mennä hölkälle loskasateeseen. Kiusaus napostella suklaata kesken kiireisen ja stressaavan työpäivän on monelle meistä liian suuri. Tällöin kannattaa muistuttaa itseään siitä, ettei joka päivä tarvitse olla paras versio itsestään.
Aloita pienistä teoista. Jos loskassa juoksu ei innosta, keksi jotain muuta. Jos täydellisen luomuaterian valmistamiseen on tänään liian suuri kynnys, ota avuksi einekset, mutta valmista kylkeen kunnon salaatti ja nappaa jälkkäriksi hedelmä.
Jokainen kävelty kilometri on kotiin päin. Jos et ole ennen syönyt kasviksia, jokainen napattu tomaatti on parannus entisestä.
Blogikirjoituksen kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad. Hänen mielestään hyvinvointiin liittyviä asioita ei kannata tehdä itselleen liian vaikeaksi.
Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!