Urheilu Mehiläisen valtakunnallinen vastuulääkäri Mikko Kirjavainen keskustelee eturistisidevammojen syntymekanismista, ennaltaehkäisystä ja hoitovaihtoehdoista. Kuuntele, katsele tai lue jakso alta. Haastattelijana uutisankkuri Peter Nyman.
Kuuntele podcast
Katso video
Eturistisidevammat syntyvät voimakkaissa polven kiertoliikkeissä
Eturistiside lähtee säären etuosasta sisäsyrjäpainotteisesti ja kiinnittyy reiden takaosaan ulkosyrjäpainotteisesti. Eturistiside on tärkeässä roolissa vakauttamassa jalan liikettä kiertoliikkeissä sekä etusuunnassa. Eturistisidevamma syntyy yleensä polven vääntyessä ulkokiertoon, kun tukijalka pettää alta.
Eturistisidevammoja syntyy herkimmin lajeissa, joissa on paljon liikkeessä tapahtuvia nopeita suunnanmuutoksia ja kiertoa tukijalan ympäri kuten jalkapallossa, salibandyssa, tenniksessä ja laskettelussa – ei niinkään kontaktitilanteissa. Arkitilanteissa vamma voi syntyä esimerkiksi liukastuessa ja kaatuessa jalan päälle, jolloin polveen syntyy voimakas kierto.
Eturistisidevammojen synnyssä myös lajin alustalla on merkitystä. Pinnat, joilla on suuri kitka, kuten tekonurmi ja muovialusta, altistavat enemmän ristisidevammoille kuin esimerkiksi hiekkakenttä.
Eturistisidevammat ovat urheilijoilla ja harrastelijoilla hyvin samankaltaisia, mutta muita liitännäisvammoja - kuten kierukka- ja rustovaurioita - voi syntyä erilaisen väännön ja vammavoiman myötä.
Eturistisidevammojen ehkäisyssä keskivartalon hallinta on avainasemassa
Monissa urheiluseuroissa on kehitetty ohjelmia eturistisidevammojen ehkäisyyn, missä keskitytään etenkin kehon ja keskivartalon herättelyyn ja hallintaan ennen urheilusuoritusta. Näistä tunnetuin ohjeistus on jalkapallossa käytetty FIFA11+.
Keskivartalon hallinta onkin erittäin tärkeässä roolissa ristisidevammojen ennaltaehkäisyssä. Mitä parempi keskivartalohallinta on, sitä paremmin myös polvi pysyy hallittuna. Hyvä lajinomainen lämmittely ja kehon herättely ennen urheilusuoritusta on avainasemassa riskien minimoimisessa.
Naisten alttius eturistisidevammoihin suurempi
Naiset ovat miehiä alttiimpia ristisidevammoille etenkin teini-iässä, sillä esimerkiksi lantion luuston muuttuessa aivojen kehitys ja lihaskunto eivät välttämättä pysy muutoksissa perässä. Myös aikuisällä naisilla alttius vammautumiselle on suurempi tietyssä kohdassa kuukautiskiertoa estrogeenitasoista johtuen. Valmennuksessa tämä tulisi ehdottomasti huomioida muuttamalla treenauksen tempoa.
Eturistisidevamman hoitaminen - leikatako vai ei?
Eturistisidevamman hoidossa on kaksi lähestymistapaa: leikkaus tai kuntoutus. Valinta tehdään pitkälti lajin ja tulevaisuuden tavoitteiden perusteella. Mikäli urheilija harrastaa lajeja, joissa on paljon liikkeessä tapahtuvia nopeita suunnanmuutoksia ja kiertoa tukijalan ympäri, on leikkaus usein välttämätön uran jatkamiseksi. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja lajiin palaaminen kestää yleensä noin vuoden. Urheilijan kuntoutussuunnitelmaan tulee sisällyttää runsaasti vaihtoehtoisia liikuntamuotoja, kuten vesijuoksua, kuntopyöräilyä, kevyttä hölkkää ja myöhemmin joukkueen mukana kevyesti harjoittelua, jotta hän kuntoutuksen aikana pysyy aktiivisena ja virkeänä.
Leikkausta ei suositella satunnaiselle harrastelijaurheilijalle, jonka lajeissa ei juurikaan tule kiertoliikkeitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vammaa hoidettaisi. Hoitoprosessi keskittyy kuntoutukseen, jossa huomioidaan alaraajojen ja keskivartalon lihasten voimat ja liikkuvuudet. Ilman eturistisidettäkin pystyy harrastamaan lajeja, joissa ei esiinny polven kiertoliikettä kuten kävelyä, uintia, hölkkäämistä ja hiihtoa.
Onnistunutkaan leikkaus ei tee eturistisiteestä vanhan veroista
Eturistiside korjataan omalla jännesiirteellä, joka ei koskaan vastaa entistä omaa ristisidettä. Lihavoiman takaisin saavuttaminen vie myös muutamia vuosia ja vaatii itse kovaa sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä kuntoutusta kohtaan. Vain hyvin harva pääseekin eturistisidevamman jälkeen entiselle tasolleen.
Myös henkisellä hyvinvoinnilla on merkitystä palautumisessa. Etenkin huippu-urheilijoilla pääosa elämästä pyörii urheilun ympärillä, jolloin mentaalivalmennusta tulisi antaa läpi kuntoutuksen. Jos urheilija palaa kentälle, eikä ole itsevarma kunnostaan ja pelkää uudelleen loukkaantumista, on riski uusien vammojen syntyyn suurempi.