Mehiläisen Pisto -podcastin Työterveyden uusi suunta -sarjassa vieraana on VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, jolla on pitkä kokemus johtotehtävistä asiantuntijaorganisaatioissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Vasara keskusteli Mehiläinen Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Miettisen kanssa menestyvän asiantuntijaorganisaation reseptistä.
Kuuntele podcast
Katso video
Positiivinen kierre: hyvällä työilmapiirillä tulosta ja tuloksella hyvää työilmapiiriä
Usein sanotaan, että hyvä fiilis asiantuntijaorganisaatiossa tulee hyvien tulosten myötä. Toisaalta monet uskovat, että hyvien tulosten synnyttämiseksi tarvitaan hyvää fiilistä. Vasaran mukaan on vaikeaa määrittää kumpi tulee ensin, mutta hän pitää hyvän ilmapiirin luontia asiantuntijaorganisaatioissa erityisen tärkeänä:
- Huippuosaajien löytäminen ja rekrytointi on erityisen tärkeää, minkä vuoksi organisaation pitää pystyä osoittamaan kykynsä tarjota asiantuntijalle paikka kukoistaa.
Kun positiivinen ilmapiiri synnyttää tuloksia, jotka motivoivat, syntyy positiivinen kierre. Halu tehdä hyvää työtä on kierteen ylläpitämiseksi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää – se, että on hauskaa, ei yksinään riitä.
Hyvästä työilmapiiristä huolehtiminen on esihenkilötyössä tärkeää, mutta työilmapiirin todenmukaisen kuvauksen saaminen henkilöstöltä vaatii luottamusta työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä. Vasaran mukaan Suomessa ihmiset ovat yleisesti melko varovaisia kommentoinnissaan. Erityisesti silloin, kun toimitusjohtaja tulee paikalle:
- Joko yritetään käyttäytyä tai sitten todella nostetaan kaikki ongelmat näkyville. Yleensä totuus on jossain näiden välissä.
Vasara uskoo, että työilmapiiriä voi aistia lukemalla hiljaisia signaaleja, kuten tarkkailemalla, kuinka ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Vasaran mielestä firman fiiliksen kuulee parhaiten asiakkailta: positiivisista asiakaspalautteista voi päätellä, että asioita tehdään oikein.
Suorituksen johtaminen: huomion jakamista ja ihmisten tuntemista
Esihenkilötyössä ja johtamisessa hyvän työilmapiirin luonnin lisäksi tärkeää on suorituksen johtaminen. Vasaran mukaan johtajan tulee varmistaa, että työntekijöillä on käytössään tarvittavat työkalut työstä suoriutumiseen sekä mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen. Hän korostaa myös, että esimiehen pitää löytää aikaa kaikkien kanssa, sillä kaikki haluavat kontaktia ja huomiota.
Vasara on itse vuosien saatossa oppinut, että organisaatiota eteenpäin vieviin työntekijöihin panostaminen kannattaa:
- Vastarannan kiiskejä voi käännyttää maailman loppuun saakka eikä mikään muutu, mutta jos auttaa ja tukee heitä, jotka vievät asiaa eteenpäin, kokonaisuus voi paljon paremmin.
Muutosjohtaminen: muista, miksi olet olemassa
Asiantuntijaorganisaatioissa muutoksen johtaminen tulee Vasaran mukaan aloittaa asiakkaan tarpeiden hahmottamisesta. Organisaation osaamisen hahmottaminen ja peilaaminen siihen mitä asiakkaat tarvitsevat antavat askelmerkit suunnasta, johon muutosta on vietävä. Hän korostaa, että nopeat kikat eivät toimi, vaan organisaation tulee kirkastaa se, missä ollaan hyviä ja saada se kohtaamaan asiakkaan tarpeen kanssa.
Asiantuntijaorganisaation muutosjohtamisessa erityisen tärkeää on muutostarpeen avaaminen asiantuntijoille, jotta he itse ymmärtävät minkä pitää muuttua ja miksi. Esimerkiksi VTT:llä on viime vuosina puhuttu paljon organisaation olemassaolon tarkoituksesta. He tekevät teknologiatutkimusta, mutta se ei ole toiminnan itseisarvo, vaan väline ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia ja auttamaan yrityksiä innovaatiokehityksessä. Vasara korostaa tarkoituksesta muistuttamista erityisesti vaikeina aikoina.
Miten esihenkilö voi tukea asiantuntijan jaksamista?
Asiantuntijatyössä työ saattaa helposti viedä mennessään. Kun ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään, on työnimussa loppuun palamisen riski. Vasaran mukaan VTT:llä isoin ongelma on ylikierroksilla käyminen:
- Asiantuntijatyössä kun päästät toimiston tai laboratorion kahvasta irti, ajatustyö jatkuu.
Projektiluontoinen työskentelytapa, jossa parhaita asiantuntijoita revitään moneen mukaan vaatii johtamiselta aktiivista tukea ja apua jaksamiseen. Vasara näkeekin, että asiantuntijaorganisaatiossa esihenkilön tehtävä ei ole ohjeistaa tekemisessä, vaan tarjota kontekstia ja selkeyttää mitä tavoitellaan. Ja vaikka tavoitteet ovat korkealla, tärkeää on myös osata sanoa parhaillekin asiantuntijoille, että nyt riittää:
- Se on koko esihenkilöketjun tehtävä nähdä, ettei aina vain kasata lisää, vaan myös sanotaan, että toi on riittävästi.
Huomiota tulee Vasaran mukaan kiinnittää myös siihen, ettei työntekijä pääse taantumaan, vaan kannustetaan oppimaan ja kokeilemaan uutta.
Työelämän muuttuessa moni pohtii millaisilla taidoilla tulevaisuudessa voi pärjätä. Vasara antaa kolme vinkkiä tulevaisuuden työelämään:
1. Ole hyvä jossain. Riippumatta siitä mikä se on, ole hyvä jossain sellaisessa, mitä jokainen kadulla vastaan tuleva ei osaa.
2. Kehitä tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitojasi. Automatisaatio uhkaa ensimmäisenä sellaisia töitä, joissa vuorovaikutustaitoja ei tarvita. Kaikissa tulevaisuuden töissä tarvitaan kykyä olla ihmisten kanssa.
3. Ole utelias ja kunnianhimoinen. Kehitä omaa osaamistasi ja liiku eteenpäin.