Varttuneelle miehelle suurentunut eturauhanen on tavallinen virtsaamisvaivojen aiheuttaja. Eturauhanen alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Mitä vanhempi mies on, sitä todennäköisempää eturauhasen aiheuttama oireilu on.
- 60 vuotta täyttäneistä miehistä lähes joka toisella esiintyy eturauhasen liikakasvun aiheuttamia virtsaamisoireita. Vaiva voi olla myös rakkoperäinen, jolloin syynä saattaa olla esimerkiksi yliaktiivinen rakko. Eturauhassyövän mahdollisuuskin tulee ottaa huomioon, urologian erikoislääkäri Jaakko Salo sanoo.
- Virtsarakolla on kaksi tehtävää: varastoiminen ja tyhjentäminen. Molemmissa tehtävissä voi esiintyä ongelmia. Tavallisin oire on tihentynyt virtsaamistarve, etenkin öiseen aikaan. Kahta useammat yölliset virtsaamiset alkavat viestittää hoidon tarpeellisuudesta.
Tihentynyt virtsaamistarve oireena eturauhasen liikakasvusta
Eturauhasen liikakasvun perimmäistä syytä ei tunneta. Se tiedetään, että kysymyksessä on hormoniperäinen oireyhtymä, johon testosteronin tuotanto ja potilaan ikä vaikuttavat. Eturauhanen saattaa kasvaa jopa 200–300 gramman painoiseksi, kun se normaalisti painaa noin 20 grammaa.
- Kysymyksessä on yksilöllinen tapahtuma, joka oireilee eri tavoin. Pienikin eturauhasen liikakasvu voi joillakin miehillä häiritä virtsaamista. Joskus taas huomattavan suuri eturauhanen voi olla aiheuttamatta oireita. Pelkkä eturauhasen koko ei siis ratkaise hoidon tarvetta.
Tihentyneen yöllisen virtaamisen lisäksi voi esiintyä virtsaamispakkoa, jolloin on päästävä pian tyhjennykselle. Pahimmillaan se voi ilmetä ns. pakkoinkontinenssina, jolloin rakon paine nousee niin korkeaksi, ettei potilas enää kykene pidättämään, ja virtsa alkaa tulla väkisin.
- Virtsarakon tyhjentymisoireisiin kuuluu hidas suihku, jolloin virtsaamisen aloittamista joutuu odottelemaan. Virtsasuihku saattaa myös katketa, ja virtsaamista voi joutua auttamaan vatsalihaksia ponnistelemalla. Usein jää tunne siitä, ettei rakko tyhjene täysin, ja jäljelle jää niin sanottua jäännösvirtsaa. Pahimmillaan voi ilmaantua virtsaumpi tai niin sanottu krooninen virtsaumpi eli ylivuotoinkontinenssi, jossa virtsaa tihkuu jatkuvasti. Ääritapauksissa voi seurata munuaisten vajaatoiminta.
- Alkoholi voi toimia ongelman provosoivana tekijänä. Se on nestettä poistava aine. Tämän huomaa etenkin olutta juodessa, jolloin virtsarakko saattaa päästä huomaamatta venymään. Kun tuntemuksetkin ovat heikentyneet, ei tule mentyä tyhjennykselle, ja rakko pääsee täyttymään liiaksi. Mikäli ulosvirtauskanava tällöin on ahtautunut eturauhasen liikakasvun takia, virtsaaminen ei heti onnistu.
- Joskus kylmettyminenkin voi laukaista samankaltaisen tilanteen. Myös kahvi tunnetaan nestettä poistavana aineena, joten sen juontia etenkin illalla kannattaa välttää.
Virtsaamisvaivojen syy selviää usein jo lääkärin vastaanotolla
Virtsaamisvaivojen tutkimuksen perustan muodostaa lääkärin suorittama haastattelu. Potilaan täyttämä kyselykaavake tuo hyvän lisän. Siinä selvitetään, miten paljon oireet häiritsevät jokapäiväistä elämää.
- Usein käy niinkin, että mies tulee virtsaamisoireiden vuoksi lääkäriin - ei niinkään hoitoa saadakseen - vaan tarkistuttamaan, ettei mistään vakavammasta ole kysymys.
- Tihentyneestä virtsaamistarpeesta kärsivälle potilaalle suositellaan virtsaamislistan laatimista. Siihen on merkitty kahden vuorokauden ajalta jokaisen virtsaamiskerran kellonaika sekä mitattu virtsamäärä. Virtsaamiseen vaikuttaa luonnollisesti juodun nesteen määrä. Normaalina vuorokausivirtsana voidaan pitää 1 500–2 000 millilitraa eli 1,5–2 litraa.
- Kliiniseen tutkimukseen kuuluu peräsuolen kautta tapahtuva eturauhasen tunnustelu, jonka avulla selviää, onko eturauhanen suurentunut vai ei, kimmoisa vai kova, aristaako se, onko se sileä vai kyhmyinen. Alavatsaa tunnustelemalla tutkitaan, onko virtsarakko täynnä. Kuvaan kuuluvat myös laboratoriokokeet, joista selviää muun muassa, onko kysymyksessä tulehdus. Verestä tutkitaan PSA-arvo, jonka kohoaminen viittaa mahdolliseen eturauhassyövän esiintymiseen. Munuaisten toimintakokeen avulla tarkistetaan munuaisten toiminta. Joskus tehdään muitakin täydentäviä tutkimuksia, kuten esimerkiksi virtsateiden ultraäänikuvaus, jonka yhteydessä eturauhasen koko, jäännösvirtsan määrä ja munuaisten tila voidaan määrittää. Tarvittaessa voidaan suorittaa virtsarakon tähystys.
Tavallisimmat hoidot ovat lääkehoito ja leikkaus
- Elleivät virtsaamisoireet pahemmin häiritse elämää, tilanteen seuranta riittää. Tällöin sovitaan kontrollikäynti puolen vuoden tai vuoden päähän, jolloin katsotaan, ovatko oireet muuttuneet, Salo kertoo.
Kohtalaisessa eturauhasen liikakasvun oireilussa aloitetaan lääkehoito, johon on käytettävissä kahdentyyppisiä lääkeitä. Voidaan valita eturauhasen sileää lihaksistoa rentouttava lääke, jonka vaikutuksesta eturauhanen rentoutuu ja ulosvirtausvastus vähenee. Lääke tehoaa parissa viikossa. Toiseen lääketyyppiin kuuluvat eturauhasta pienentävät lääkkeet, joiden avulla eturauhasen kokoa voidaan pienentää noin 20 prosenttia. Niiden vaikutus näkyy puolen vuoden kuluttua.
- Kuten tiedetään, lääkkeillä on usein sivuvaikutuksia. Lihaksistoa rentouttava lääke voi aiheuttaa huimausta, kun taas eturauhasta pienentävä lääke saattaa heikentää seksitoimintoja, Salo toteaa. - Mikäli lääkkeillä ei saavuteta toivottua tulosta, siirrytään leikkaushoitoon, johon ryhdytään myös silloin, kun eturauhasen liikakasvu aiheuttaa vaikeat oireet, verenvuotoja, virtsatietulehduksia, rakkokiviä tai -divertikkeleitä. Myös virtsaumpitilanteissa valitaan tehokkain hoito eli höyläysleikkaus.
Leikkaus on potilaan kannalta suhteellisen helppo, sairaalassa tehtävä toimenpide, joka suoritetaan selkäpuudutuksessa. Toimenpide tehdään tähystysleikkauksena virtsaputken kautta. Käytännössä tämä tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellun silmukan avulla höyläämällä. Poistetut kudoskappaleet tutkitaan mikroskoopissa, jolloin saadaan myös varmuus siitä, että kysymyksessä on hyvänlaatuinen liikakasvu. Höyläys muodostaa niin sanotun kultaisen standardin, johon muita hoitoja verrataan.
- On selvää, että potilaan tulee olla hyvin motivoitunut hoitojen suhteen. Monet potilaat eivät tahdo käyttää lääkkeitä ja haluavat siksi mieluummin operatiivista hoitoa. Höyläysleikkaus on tavallisin urologinen toimenpide, ja se onnistuu yleensä hyvin. Tavallisin leikkauksesta aiheutuva haitta on 70 prosentilla potilaista ilmenevä siemennesteen kulun suunnan muuttuminen, jolloin siemensyöksy suuntautuu rakkoon päin poistuen ensimmäisen virtsauksen mukana. Tilanne on pysyvä, mutta onneksi varttuneessa iässä lapset on yleensä jo tehty.
- Jälkitarkastuksen yhteydessä valtaosa potilaista on tyytyväisiä. Useimmiten he toteavat, että hoito olisi pitänyt aloittaa jo aikaisemmin, Jaakko Salo sanoo.
Asiantuntijana urologian erikoislääkäri Jaakko Salo.