Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus, jossa henkilön mieliala vaihtelee hyvin masentuneesta hyvin yliaktiiviseen eli maaniseen tai hypomaaniseen jaksoittain. Aikaisemmin siitä puhuttiin maanis-depressiivisenä mielialahäiriönä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet kestävät useita päiviä, useimmiten viikkoja, kerrallaan. Sairausjakso voi myös ilmetä sekamuotoisena, jolloin masennus ja maanisuus vuorottelevat jopa saman päivän aikana, tai esiintyvät yhtäaikaisesti.
Välissä voi olla pitkiä täysin oireettomia aikoja, jolloin arki sujuu normaalisti. Masennus ja mania eivät välttämättä myöskään ilmaannu vuorotellen, vaan henkilö voi esimerkiksi kärsiä vuosien varrella useammasta masennusjaksosta ennen kuin sairastuu ensimmäistä kertaa maaniseen tai sekamuotoiseen vaiheeseen – tai toisin päin.
Varaa aika psykiatrian erikoislääkärille
Bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson oireet eivät eroa juuri mitenkään tavallisesta masennustilasta. Yksi vinkki voi kuitenkin olla masennusoireiden nopea ilmaantuminen.
– Henkilö voi herätä aamulla hyvin masentuneena ja toimintakyvyttömänä, vaikka edellisenä iltana kaikki oli vielä hyvin. Tavanomainen eli unipolaarinen masennus kehittyy ja syvenee yleensä viikkojen kuluessa, psykiatrian erikoislääkäri Kadri Andre Mehiläisestä kuvailee.
Tavallista masennusta ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaihetta hoidetaan täysin eri tavoin, minkä vuoksi oikean diagnoosin saaminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Jos kärsii masennusoireista, kaksisuuntaisen mielialahäiriön eli bipolaarihäiriön mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon – ja aivan erityisesti jos sitä esiintyy lähisuvussa, Andre muistuttaa.
Maniavaiheessa ei väsytä
Maniavaiheen lievempi muoto on hypomania, jota voi olla paikoin vaikea erottaa normaalikäytöksestä. Toinen ääripää on psykoottinen mania, jossa esiintyy maniaoireiden rinnalla esimerkiksi harhaluuloja tai aistiharhoja.
Maanisen tai hypomaanisen vaiheen oireista selkeimpänä psykiatrian erikoislääkäri Kadri Andre mainitsee unen tarpeen vähenemisen.
– Henkilö saattaa nukkua vain muutaman tunnin yössä, mutta on silti täynnä tarmoa, virtaa ja loistavia ideoita.
Lähipiiri usein huomaa tällaisen ylikierroksilla käymisen, jos henkilö ei itse sitä tee. Työpaikalla hypomaaninen henkilö voi vaikuttaa hyvin tehokkaalta, sillä itsetunto on korkealla, tulosta syntyy, ja väsymys ei paina.
– Myös luovuus voi kukoistaa. Monet taiteen suurnimet ovatkin todennäköisesti tehneet mestariteoksensa hypomaanisina jaksoina, Andre kertoo.
Muita oireita ovat sosiaalisen aktiivisuuden ja puheliaisuuden lisääntyminen. Hypomaanisen henkilön keskittymiskyky on kuitenkin heikentynyt, ja hän saattaa käyttäytyä vastuuttomasti sekä ottaa kohtuuttomia riskejä ja lisätä myös päihteiden käyttöään. Hypomania saattaa oirehtia myös ärtyisyytenä. Yksityiselämässä voi syntyä ongelmia ja kärsimystä.
– Hoitoon tällainen henkilö valitettavasti päätyy usein vasta vuosia myöhemmin, esimerkiksi ensimmäisen masennusjakson iskiessä, Andre toteaa.
Lääkäriin tulisi kuitenkin hakeutua heti jos oma tai läheisten elämänlaatu kärsii vuorottelevista mielialoista, eikä entisenlainen elämä enää luonnistu.
– Monilla diagnoosin saaminen viivästyy turhaan jopa vuosikymmenillä, jona aikana oireet ehtivät pahentua ja oireettomat jaksot lyhentyä.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perustan luo oikeanlainen lääkitys. Mielialaa tasaavat lääkkeet ovat tehokkaita niin maniassa, masennusvaiheessa kuin myös sairausjaksojen välisessä ylläpitohoidossa ja uusien jaksojen ehkäisyssä.
Tavanomaisten masennustilojen hoidossa käytettävistä masennuslääkkeistä hyötyy vain osa potilaista, ja ne voivat joskus laukaista hypomanian tai manian, jos niiden kanssa ei käytetä samanaikaisesti mielialaa tasaavaa tai antipsykoottista lääkehoitoa.
Hyvin tärkeä osa kokonaishoitoa on myös psykoedukaatio, jossa sairastuneelle ja hänen lähipiirilleen annetaan monipuolisesti tietoa oirekuvasta ja pahenemisvaiheiden varoitusmerkeistä. Näin sairauden kanssa on helpompi oppia elämään.
– Kun omia ennakoivia oireita oppii tunnistamaan, voi toimia mahdollisimman nopeasti niiden ilmaantuessa. Kaikki eivät esimerkiksi käytä oireettomana aikana lääkitystä lainkaan, vaan ovat oppineet yhdessä perheen ja muun lähipiirin kanssa tunnistamaan näitä varoitusmerkkejä, psykiatrian erikoislääkäri Kadri Andre Mehiläisestä toteaa.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on voimakkaasti perinnöllinen, mutta kaikki eivät sukurasitteesta huolimatta sairastu siihen. Sitä, mikä sairastumisen laukaisee, ei tiedetä.
– Paljon tutkitaan geenejä ja ympäristön vaikutusta, mutta varmoja vastauksia ei ole. Omasta psyykkisestä terveydestä huolta pitämisestä ei ennaltaehkäisevässä mielessä ole ainakaan haittaa, eli liikaa stressiä kannattaa välttää ja mieltä painavat asiat käsitellä tarvittaessa ammattilaisen kanssa, Andre suosittelee.
Jos kärsit kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, älä jää yksin vaan hakeudu rohkeasti psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle.