Riittävän hyvä psyykkinen terveys mahdollistaa aktiivisen elämän, jolloin ihminen on pääosin tyytyväinen ja hyvinvoiva. Ahdistuksen ja masennuksen tunteet kuuluvat jokaisen elämään silloin tällöin, eivätkä ne itsessään ole mielenterveyden häiriöitä. Elämän yllättävien käännekohtien ja kolhujen aiheuttamat tunteet on kuitenkin terveellistä käsitellä ja käydä läpi tuoreeltaan, tarvittaessa asiantuntijan tuella, sillä se suojaa mieltä kuormittumasta liikaa pidemmän päälle.
Mieli voi nimittäin sairastua siinä missä kehokin. Mielenterveyden häiriöt ovat melko yleisiä – joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyshäiriötä. Yleisimpiä ovat ahdistuneisuushäiriöt.
Mielenterveyden häiriön oireet
Psyykkisille häiriöille tyypillisiä oireita ovat tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt. Raja terveen ja sairaan mielen välillä voi joskus olla häilyvä, mutta mielenterveyden häiriöt pyritään luokittelemaan mahdollisimman selkeästi useiden samaan aikaan esiintyvien oireiden perusteella.
Esimerkiksi skitsofreniaa leimaavat havaitsemisen vääristymät ja harhaluulot, ja kliinisesti masentunut menettää yleensä kyvyn kokea mielihyvää. Ahdistuneisuushäiriöissä, kuten sosiaalisten tilanteiden pelossa, käytös voi olla huomattavan poikkeavaa sen vuoksi, että autonominen hermosto on ylivirittynyt.
Mielenterveyden häiriöön sairastuminen
Nykytutkimuksen valossa geeniperimällä ja aivokemian häiriöillä on osuutensa psyykkisten häiriöiden puhkeamisessa. Tarvitaan kuitenkin ilmeisesti jokin laukaiseva tekijä kasvu- tai elinympäristössä, joka saa aikaan itse sairastumisen. Sellainen voi olla esimerkiksi pitkäaikainen stressi tai traumaattiset tapahtumat. Kaikki eivät siis sairastu sukurasitteesta huolimatta.
– Jos tietää, että suvussa on psyykkisesti sairastuneita ja näiden sairauksien alttius periytyä on iso, se haastaa pitämään itsestä erityisen hyvää huolta ja hakeutumaan hoitoon heti jos oireita ilmaantuu, toteaa psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä.
Mielenterveyden häiriöiden hoito
Mielenterveyden häiriöt puhkeavat useimmiten nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, jolloin aivot vielä kypsyvät ja elämässä on paljon paineita. Avun saaminen kuitenkin viivästyy monesti vuosilla, jopa vuosikymmenillä. Ennakkoluulot mielenterveysongelmiin sairastuneita kohtaan istuvat edelleen tiukassa – niitä voi olla myös sairastuneella itsellään.
– Monet tarvitsisivat apua jo lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta avun hakemista estää häpeä tai tiedon puute. Se on surullista, sillä mielen sairauksia voidaan hoitaa ja oireiden uusiutumista ennaltaehkäistä – erityisesti jos ne eivät ole jatkuneet vielä kovin pitkään. Ei diabeteskaan poistu itsestään vaan vaatii hoitoa, ja jos et näe hyvin, tarvitset silmälasit. Samalla tavalla psyykkisistä häiriöistä kärsivä tarvitsee hoitoa, psykoterapeutti Minna Tuominen havainnollistaa.
Mielen sairaudet eivät parane pelkällä tahdonvoimalla tai ryhdistäytymällä. Hoitona käytetään sekä monen tyyppisiä lääkkeitä että psykoterapiaa. Vakavistakin psyykkisistä häiriöistä kärsivän elämä voi olla mielekästä ja hyvää, kun tuntee rajoituksensa. Psykiatrisista sairauksista voi myös toipua kokonaan.
Jos kärsit psyykkisistä häiriöistä, älä jää yksin vaan hakeudu rohkeasti yleislääkärin vastaanotolle, josta saat tarvittaessa lähetteen psykoterapeutille tai psykologille. Työterveyshuollon piirissä ensikäynti työterveyslääkärilläsi ohjaa sinua tarvittaessa eteenpäin.