Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jossa henkilö kärsii toistuvista, vaikeista ahdistuskohtauksista eli paniikkikohtauksista. Nämä paniikkikohtaukset alkavat äkillisesti ja paniikkikohtauksen kesto on muutamasta minuutista enimmillään puoleen tuntiin.
Paniikkikohtaus alkaa yleensä yllättäen, ja varsinkin alkuvaiheessa ilman erityistä laukaisevaa tekijää. Joskus paniikkikohtauksille kuitenkin altistaa tietty paikka, kuten julkinen kulkuväline tai kauppa. Tällöin puhutaan lisäksi julkisen paikan pelosta eli agorafobiasta. Paniikkihäiriölle on kuitenkin tyypillistä, että ainakin osa paniikkikohtauksista iskee odottamatta.
Paniikkikohtaus - oireet
Paniikkikohtauksen oireita ovat äkillisesti alkava epämiellyttävä tai pelottava olotila, johon liittyy usein
- sydämentykytystä,
- tukehtumisen tunnetta tai hyperventilointia,
- rintakipua,
- hikoilua tai vilunväristyksiä,
- vapinaa,
- suun kuivumista, sekä
- puutumisen tunnetta tai pistelyä.
Huimaus ja ”epätodellinen olo” ovat myös paniikkikohtaukselle tyypillisiä oireita, samoin kuin kuolemanpelko ja pelko itsehallinnan menettämisestä.
Yksittäisiä, satunnaisia paniikkikohtauksia voi tulla kenelle tahansa – paniikkihäiriö voi iskeä myös yöllä. Lääkäriin tulee hakeutua, jos paniikkikohtauksia on toistuvasti ja normaali arkielämä vaikeutuu esimerkiksi sen seurauksena, että joutuu välttelemään tiettyjä paikkoja.
Paniikkihäiriöstä kärsivä pelkää usein kerran koetun ja paniikkihäiriön jälkeen paniikkikohtauksen uusiutumista, mistä syntyy pelon ja itsetarkkailun noidankehä, joka puolestaan altistaa uusille paniikkikohtauksille. Paniikkihäiriön hoidossa keskeistä on katkaista tämä kierre.
Oma elämäntilanne haltuun
Paniikkihäiriö on verrattain yleistä nuorilla aikuisilla, ja naisilla sitä esiintyy huomattavasti useammin kuin miehillä. Nuorista aikuisista noin kolme-neljä prosenttia kärsii paniikkikohtauksista. Tyypillisesti ne ilmaantuvat jonkin haastavan elämänmuutoksen tai kriisitilanteen yhteydessä, kertoo psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä.
– Toistuvat paniikkikohtaukset ovat merkki äärimmäisestä ahdistuksesta, jolloin olisi hyvä katsoa omaa elämäntilannetta – onko minulla liikaa vastuuta tai tekemistä, ehdinkö tehdä mukavia asioita ja rentoutua, onko minulla ystäviä ja läheisiä joille puhua asioistani, osaanko rauhoittua? Paniikkihäiriön voivat laukaista myös lapsuudessa koetut ahdistavat tai traumaattiset tapahtumat, jotka aktivoituvat uudelleen aikuisena esimerkiksi parisuhteessa, Tuominen kertoo.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus - hoito
Psykiatrian erikoislääkäri Seppo Hietasen mukaan paniikkihäiriön hoidossa paras vaihtoehto on yleensä eri hoitomuotojen yhdistelmä.
Paniikkikohtaukset ja lääkitys
– Paniikkikohtausten hoidossa tehokkaimmaksi on osoittautunut masennuslääkityksen (serotoniinin takaisinoton estäjät) ja psykoterapian yhdistelmä. Myös pelkkä psykoterapia voi osalla ihmisistä riittää paniikkikohtauksien hoitomuodoksi. Niin sanottuja rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä ei suositella paniikkihäiriön ensisijaiseksi hoidoksi, sillä ne voivat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa muun muassa riippuvuutta.
Paniikkikohtaukset ja terapia
Kognitiivisessa psykoterapiassa henkilö oppii ahdistuksen hoidossa käytettävien rentoutustekniikoiden opettelun myötä pikku hiljaa rauhoittamaan itseään ja laittamaan asioita mittasuhteisiin. Itseä kohtaan asetetut vaatimukset voivat myös höllentyä.
Paniikkikohtaukset ja mindfulness
– Paniikkihäiriön itsehoidossa voi käyttää mindfulness-ohjelmia ja muita rentoutusharjoituksia, mutta tärkeää on myös lakata vaatimasta itseltä liikaa. Jos elämässä tapahtuu paljon asioita tai kohtaa suruja, on normaalia ahdistua tai masentua. Elämän normaaleistakin kolhuista toipuminen vie aikaa, ja tarvitsemme joskus apua toisiltamme. Olisi hälyttävämpää, jos mikään ei tuntuisi missään ja aina jaksaisi porskuttaa iloisena ja tehokkaana eteenpäin, psykoterapeutti Minna Tuominen huomauttaa.
Moni paniikkihäiriöstä kärsivä pelkää sairastavansa todellisuudessa jotakin vakavaa sairautta, joka aiheuttaa kohtaukset. Senkin vuoksi on tärkeää hakeutua hoitoon jo varhaisessa vaiheessa, sillä lääkäri voi sulkea pois somaattiset sairaudet. Se usein rauhoittaa potilasta.
Apua paniikkihäiriöön
– Vaikka paniikkikohtauksen aikana voi tuntea suurta kuolemanpelkoa, niin todellisuudessa paniikki on vain tunne joka menee ohi, eikä se uhkaa henkeä, psykoterapeutti Minna Tuominen muistuttaa.
Jos sinulla on paniikkihäiriön oireita ja paniikkikohtauksia, älä jää yksin vaan hakeudu rohkeasti psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle.