Käsikirurgi auttaa käden rasitustiloissa, tulehduksissa ja vammoissa.
Käsikirurgin vastaanotolle hakeudutaan kaatumisten, ammattiperäisten tai urheilussa syntyneiden vammojen takia. Myös pitkään vaivanneet epämääräiset ja itsestään alkaneet käsikivut tai vanhat tapaturmat saavat hakemaan apua. Joskus potilaat haluavat käsikirurgilta ns. ”toisen mielipiteen” vanhaan vammaan, joka ei ota parantuakseen.
Myös nivelrikkoon liittyvät kivut, sormien jäykkyydet, tenniskyynärpäät, ”hiirikädet”, jännetupentulehdukset ja hermojen pinteet rannekanavissa ovat tavallisia hoitoon hakeutumisen syitä.
Hankalia kipuja aiheuttava ”hiirikäsi” johtuu siitä, että sormet ovat jatkuvasti pienessä jännitystilassa hiiren päällä, pöydän korkeus on säädetty väärin ja tuoli on huono. Tilanne saattaa lopulta aiheuttaa jopa ns. tenniskyynärpään, jota hoidetaan fysioterapialla ja työergonomisin järjestelyin. Keskihermon pinnetila syntyy, kun anatomisesti ahtaaseen rannekanavaan tulee painetta esimerkiksi rannemurtuman, fyysisesti raskaan työn tai raskauden aiheuttaman nesteen kertymisen johdosta. Sormet puutuvat, tuntuvat kömpelöiltä ja koko yläraajan pituudella voi olla säteilevää kipua.
Rasitusvammat vaivaavat usein liian kovasta kuormituksesta kärsiviä kasvuikäisiä urheilijoita sekä raskasta ruumiillista tai yksitoikkoista toistotyötä tekeviä työntekijöitä. Myös kämmenen ja ranteen yliliikkuvat nivelet saattavat altistaa rasituskivuille. Rasitusvammoja hoidetaan pääsääntöisesti lepäämällä ja omien mittojen mukaan tehdyillä, yksilöllisillä lepolastoituksilla tai kortisonipistoksin. Mutta vain lyhytaikaisesti, sillä lastoitus voi myös jäykistää ja laiskistaa kättä entisestään. Hyvin harvoin rasitusvammoissa päädytään leikkaukseen.
Käsikirurgin hoitosuunnitelma perustuu tutkimukseen
Käsikirurgille tulevan potilaan hoitosuunnitelma etenee aina kulloisenkin ongelman pohjalta ja suuntaa voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa.
- Hoidan noin 10 prosenttia vastaanotolle tulevista potilaista kirurgisesti ja loput muilla keinoilla, kuten lastoituksella, kortisonihoidolla tai kipsauksella. Joskus tilannetta jäädään seuraamaan, kertoo käsikirurgi ja sairaalan vastaava lääkäri Tiina Ikävalko Lahden Mehiläisestä.
Hoito aloitetaan kliinisellä tutkimuksella.
- Tutkimuksen tärkeimpiä välineitä edustavat lääkärin silmät ja kädet. Kartoitan potilaan oireita kyselemällä millaisissa tilanteissa ja liikkeissä oireita esiintyy tai mitä potilas joutuu työssään käsillään päivän mittaan tekemään. Ranne on ihmisen monimutkaisin nivel. Se sisältää hämähäkinseittimäisen monikerroksisen nivelsiderakenteen, niinpä sen hoito edellyttää tilanteen tarkkaa kartoitusta. Kirurgin on mietittävä vamman vaikeusastetta, potilaan tarpeita, käden toiminnallisuutta ja sitä, korjataanko vamma kirurgialla vai muilla keinoilla. Esimerkiksi nivelrikon hoidossa auttavat pitkälle kipulääkkeet ja lepo, kortisonipistokset tai näiden kaikkien yhdistelmähoito. Nivelrikossa leikkaus eli nivelen jäykistäminen on usein vasta viimeinen hoitovaihtoehto, Ikävalko toteaa.
Kliinistä tutkimusta täydentävät röntgen- tai magneettitutkimukset, joskus ultraäänikuvaus.
Luunmurtumat erottava röntgen on hyvä perustutkimus vamma- ja nivelrikkotilanteissa, ultraääni paljastaa tulehdustilat ja magneetti on tärkeä esimerkiksi nivelsidevammoja epäiltäessä. Hermoratatutkimusta käytetään erilaisia hermovaurioita ja pinnetiloja kartoitettaessa.
Mehiläisessä magneettitutkimus tehdään lähes aina varjoaineavusteisesti, sillä se parantaa huomattavasti erotuskykyä ja sitä kautta diagnostiikkaa.
– Tuossa vaiheessa diagnoosin osuvuus on noin 98 prosentin luokkaa, mutta usein teen vielä ranteen tähystyksen, jolloin ongelman luonteesta saadaan 100 prosentin varmuus, Ikävalko kertoo.
Tuore käsivamma on helpompi hoitaa
Käsikirurginen leikkaus tehdään kainalosta alaspäin tapahtuvassa laskimonsisäisessä puudutuksessa tai kainalon hermopunoksen puudutuksessa (Plexuspuudutus).
– Hoidamme täällä tuoreita murtumia, jännevammoja ja nivelsidevammoja. Usein vammat paranevat itsestään, mutta joskus vaikkapa pallopeleissä vääntyneiden sormien nivelsidevammoihin suhtaudutaan liian väheksyvästi ajatellen, että ”kyllä se siitä paranee”. Hoidon pitkittyessä sormi voi pahimmillaan turvota paksuksi ja jämähtää jäykäksi, jolloin fysioterapiakaan ei enää auta. Tuloksena voi olla tilanne, missä sormea ei saada enää koskaan liikkuvaksi, mikä tuntuu tylyltä seuraukselta vamman pienuuteen suhteutettuna. Käsikirurgista mukavinta olisi päästä hoitamaan vamma tuoreeltaan, jolloin tulokset ovat usein paremmat.
– Neuvon potilaitani myös vakuutusasioissa, kuten siinä onko potilas oikeutettu esimerkiksi haittakorvaukseen. Kannan potilaasta kokonaisvaltaisen vastuun koko hänen hoitopolkunsa ajan, Tiina Ikävalko kiteyttää.