Korvatulehduskierre katkaistaan yleensä korvien ilmastointiputkilla eli tuubeilla. Kitarisaleikkauksia tehdään korvatulehdusten välttämiseksi entistä vähemmän. Pneumokokkirokote näyttää ehkäisevän myös korvatulehduksia.

Korvatulehduskierre katkaistaan yleensä korvien ilmastointiputkilla eli tuubeilla. Kitarisaleikkauksia tehdään korvatulehdusten välttämiseksi entistä vähemmän. Pneumokokkirokote näyttää ehkäisevän myös korvatulehduksia.Toistuvat korvatulehdukset ovat riesana monissa 1 - 2 -vuotiaiden perheissä. Korvatulehduskierre alkaa usein siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa taipaleensa päivähoidossa. Isot päivähoitoryhmät, joissa uusia tartuntoja on aina tarjolla, isompien sisarusten koulun aloittaminen, tutin käyttö, vanhempien tupakointi sekä lyhyt, alle kolme kuukautta kestänyt rintaruokinta altistavat lasta korvatulehduksille. 

"Jos lapsella on kolme korvatulehdusta puolen vuoden aikana tai neljä tulehdusta vuoden sisällä, on syytä harkita ilmastointiputkien eli tuubien laittamista korviin. Tuubit asennetaan pienillä lapsilla nukutuksessa, poistuminen tapahtuu yleensä itsestään 7 - 10 kuukauden sisällä. Kun tärykalvo uusiutuu, tuubit työntyvät pikkuhiljaa pois ja tärykalvolla oleva pieni reikä umpeutuu itsestään", kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Aila Kristo.

Antibioottikuuri ei aina tarpeellinen

Välikorvatulehduksen aikana lapsen kuulo huononee. Toistuvat tulehdukset voivat vaikuttaa sekä puheen kehitykseen että koulumenestykseen.

Välikorvatulehdus voi parantua itsestään, ilman antibioottikuuriakin. Muualla maailmalla on entistä enemmän otettu käyttöön hoitotapa, jossa korvatulehdusta ei automaattisesti heti hoideta antibiootilla. Tämä hoitomuoto vaatii kuitenkin korvan seurantaa.

"Mikäli lääkekuuria ei aloiteta, on korvakontrolli hyvä tehdä jo 1 - 2 vuorokauden kuluttua, jotta voidaan nähdä, onko tilanne muuttunut parempaan vai huonompaan suuntaan. Jos tilanne on huonontunut, antibioottikuuri on syytä aloittaa", Aila Kristo toteaa.

Hoitotavasta riippumatta korvakontrolli on aiheellinen 3 - 4 viikon kuluttua, jotta voidaan varmistua siitä, ettei tärykalvon taakse ole jäänyt eritettä. Jos eritettä edelleen on, ja lapsella on muitakin flunssaoireita, yskää ja nuhaa, on syytä aloittaa uusi, aikaisemmasta kuurista poikkeava antibioottilääkitys.  

Liimakorva pitää hoitaa

"Korvatulehdusten seurauksena lapselle voi kehittyä niin sanottu liimakorva. Sen oireena on hitaasti kehittyvä kuulon alenema, joka voi jäädä kotona huomaamatta. Siksi korvatulehdusten jälkeiset kontrollit ovat niin tärkeitä", Aila Kristo huomauttaa.

Liimakorvan ensisijainen hoito on ilmastointiputkinen asentaminen. Jos kitarisa on kovin iso ja vaikeuttaa nenän kautta hengittämistä, on syytä harkita myös kitarisan poistoa. Aikaisemmin, vielä 90-luvullakin, kitarisan poisto oli liimakorvan ja toistuvien korvatulehdusten ensisijainen hoitomuoto, lisätoimenpiteenä tehtiin tuubitus, mikäli se katsottiin tarpeelliseksi. Nykytutkimuksen mukaan kitarisan poisto hyödyttää isompia lapsia liimakorvan yhteydessä, mutta muuten se on harvoin tarpeen, mikäli kitarisa on terve.

Uudempana korvatulehdusten ennaltaehkäisymuotona ovat rokotukset. Influenssarokotus kuuluu jo nykyisin vauvaikäisten rokotusohjelmaan. Kun infektiot vähenevät, vähenevät myös korvatulehdukset.

Maassamme on käynnistetty laaja Terveydenhuollon hyvinvoinnin laitoksen THL:n pneumokokkirokotetutkimus yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Pneumokokki aiheuttaa mm. keuhkokuumetta, aivokalvontulehduksia ja välikorvan tulehduksia.

Rokote on Aila Kriston mukaan suunniteltu kymmenen yleisimmän pneumokokkibakteerin alatyypin sekä hemofilus-bakteerin aiheuttamia tauteja, esimerkiksi juuri korvatulehduksia, vastaan. Rokotetutkimukseen osallistuminen on hänen mielestään oivallinen mahdollisuus suojata lasta mahdollisilta korvatulehduksilta.

Kuva: Mehiläinen