Kliininen rasituskoe eli rasitus-EKG on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava erikoistutkimus, jonka tekee siihen koulutettu lääkäri avustajineen.
Kokeen tarkoituksena on selvittää potilaan suorituskyky ja sitä mahdollisesti rajoittavat tekijät, kuten
- sydänlihaksen iskemia eli sydänlihaksen hapenpuute
- sydämen rytmin ja pumppausvoiman häiriöt
- ventilaatiohäiriöt
- ääreisverenkierron häiriöt.
Kokeessa pyritään aina oirerajoitteiseen maksimaaliseen suoritukseen. Arvio potilaan suorituskyvystä saadaan vertaamalla saavutettua kuormitusta väestön viitearvoihin.
Kliinistä rasituskoetta käytetään
- verenkierto- ja hengityselinsairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa
- työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
- kuntoutuksen suunnittelussa ja
- kuntoutumisen seurannassa sekä
- kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvien riskien arvioinnissa.
Suurin käyttöalue on sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, ennusteen arvioinnissa ja taudin vaikeusasteen selvittämisessä.
Rasituskokeen keskeinen informaatio saadaan sydänfilmistä eli EKG:sta, jota seurataan kokeen ajan jatkuvasti, alkaen levosta ja jatkaen tavallisesti nousujohteisen rasituksen ajan aina palautumisvaiheen loppuun saakka.
Valmistautuminen rasitus-EKG:hen
- Ennen diagnostista testiä potilaan tulee mahdollisuuksien mukaan pitää tauko ST-segmenttiin vaikuttavissa lääkkeissä, muissa testeissä normaali lääkitys.
- Tutkimusta edeltävänä päivänä pitäisi välttää poikkeavan kovaa rasitusta ja nukkua yö hyvin.
- Tutkimuspäivänä saa ruokailla normaalisti, mutta ei juuri ennen tutkimusta. Kahvia, teetä, cola-juomia ja tupakointia on vältettävä 4 tuntia ennen koetta.
- Vaatetuksena kevyt sisäurheiluasu ja lenkkikengät.
- Tutkimuksen kesto vajaa 1 tunti.
Lue myös: Astma