Kuorsaus johtuu ylähengitysteiden värähtelystä unen aikana ja sen hoitoon voi kuulua elintapamuutoksia, lääkitystä tai suukojeita. Vaikka kuorsaus on yleinen uniapnean oire, kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa.
- Kuorsaus johtuu ylähengitysteiden rakenteiden värähtelystä ja osittaisesta ahtaudesta unen aikana. Se ei ole sairaus itsessään, mutta jos se häiritsee unta, on syytä konsultoida korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä.
- Kuorsauksen hoidoksi voi auttaa elintapamuutokset, kuten laihduttaminen ja nukkumisasennon muuttaminen. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää nenähengitystä parantavia lääkkeitä, sierainten laajentajia tai alaleukaa eteenpäin vetäviä suukojeita.
- Kuorsaus on tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa. Uniapneassa hengityskatkojen vuoksi elimistöön ei kulkeudu riittävästi happea ja veren happipitoisuus laskee.
Kuorsaus on ääni, joka tulee nukkuessa. Se syntyy ylähengitysteiden rakenteiden värähtelystä ja osittaisesta ahtaudesta. Se ei sinänsä ole sairaus, vaan lievänä merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä.
Lievä kuorsaus ei edellytä hoitoa. Arvio kuorsauksen syystä on kuitenkin paikallaan, jos se häiritsee unta. Kuorsaajan kannattaa tarkistuttaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä nielun ja ylähengitysteiden alue.
Kuorsauksen hoitoon ei ole yhtä ainoaa tapaa, vaan hoitoon liittyvät päätökset tehdään lääkärin kanssa yksilöllisesti huomioiden kuorsauksen syyt ja kuorsaajan olosuhteet. Jos kuorsaus on voimakasta, jokapäiväistä tai aiheuttaa päiväväsymystä, korvalääkärin konsultaatio on suositeltavaa.
Ylähengitysteiden ahtaumassa korvalääkäri voi arvioida, onko toimenpiteille tarvetta. Suunielun, alanielun, kurkunpään ja nenän tutkiminen auttaa määrittämään hengitystie-esteiden sijainnit. Ylipainehengityshoito (CPAP) voi tehokkaasti estää kuorsaamisen, mutta sitä ei yleensä tarjota pelkän kuorsauksen hoitoon.
Kuorsauksen hoitoon on kolme pääasiallista keinoa:
- elintapamuutokset
- lääkitys
- suukoje
Kuorsauksen hoito elintapamuutoksilla
Ennen erityisiä hoitotoimenpiteitä, kuorsauksen hoitoon voidaan hakea ratkaisua elintapamuutoksista ja kotikonsteista. Tällaisia ovat esimerkiksi
- laihduttaminen ylipainoisilla,
- nukkumisasennon vaihtaminen selinmakuulla kuorsaavilla
- alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen ennen nukkumaanmenoa.
Kuorsauksen hoito suukojeella tai lääkityksellä
Lääkitys ja suukojeet voivat olla tehokkaita kuorsauksen hoidossa. Nenähengitystä parantavat lääkkeet tai sierainten laajentajat voivat auttaa joitakin kuorsaajia. Alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet, eli hammaskiskot, voivat vähentää kuorsausta, erityisesti jos potilaan alaleuka on pieni tai sillä on taipumus ”loksahtaa” alas nukkuessa. Hammaskiskot voivat myös auttaa lievän uniapnean hoidossa.
Aiemmin kuorsauksen hoitoon käytettiin myös erilaisia leikkaustoimenpiteitä, mutta nykyään varsinaisia kuorsausleikkauksia tai nielun kuumennushoitoa ei enää tehdä. Jos potilaan nenä on kovin tukkoinen, voidaan tilannekohtaisesti harkita nenän RFA-hoitoa eli kuumennushoitoa. Joissain tapauksissa voidaan leikkauksella esimerkiksi oikaista nenän välisenää tai poistaa isokokoisen nielurisat.
Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu olevan miehistä suunnilleen 25 % ja naisista 5 %*. Kuorsaaminen lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaisista miehistä jo puolet ja naisista miltei kolmasosa kuorsaa joka yö.
Kuorsaukselle altistavat:
- ylipaino
- ahtaat hengitystiet
- purentaongelmat
- unilääkkeiden ja alkoholin käyttö.
Kuorsaus on tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki, jotka kuorsaavat, eivät välttämättä sairasta uniapneaa. Uniapneassa hengityskatkojen vuoksi elimistöön ei kulkeudu riittävästi happea ja veren happipitoisuus laskee. Uniapnea voi johtua ylähengitysteiden ahtaumasta, ylipainosta ja keskushermostosta johtuvista syistä.
Isot nielurisat ja/tai kitarisa ovat usein syy lapsen kuorsaukseen – usein myös lapsen uniapneaan. Jos kitarisa ahtauttaa nenänielua, voi nenähengitys hankaloitua, mikä lisää kuorsaamista. Joskus myös tukkoinen nenä aiheuttaa ajoittaista kuorsausta.
Lapsen uniapnea voi kuorsauksen lisäksi ilmetä esimerkiksi levottomana nukkumisena ja painajaisiin heräämisenä. Lapsilla on todettu kuorsauksen hoidon vaikuttavan suotuisasti, esimerkiksi koulutehtäviin keskittymiseen.
Lue myös: Nielurisaleikkaus
Kuorsauksen hoidon tärkein perusta on mahdollisimman tarkka kuorsauksen syyn selvittäminen. Jos kuorsaus ei ole lievää, vaan alkaa haitata unen laatuasi ja jaksamistasi, kannattaa varata aika korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille. Lääkäri voi antaa lähetteen unirekisteröintiin.
Lähde: Kuorsauksen Käypä hoito*
Juttua varten haastateltu Töölön Mehiläisen korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Mari Heroa.
Kuorsaus syntyy nukkuessa, kun ylähengitysteiden rakenteet värähtelevät ja aiheuttavat osittaista ahtausta. Tämä ei ole sairaus itsessään, vaan merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä. Kuorsauksen syynä voi olla esimerkiksi ylipaino, ahtaat hengitystiet, purentaongelmat tai unilääkkeiden ja alkoholin käyttö. Jos kuorsaus häiritsee unta, on hyvä tarkistuttaa tilanne korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä.
Kuorsauksen hoitoon on olemassa useita eri keinoja. Ylipainoiset potilaat voivat hyötyä laihduttamisesta, ja selinmakuulla kuorsaavat voivat saada apua nukkumisasentoa vaihtamalla. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa. Jotkut kuorsaajat hyötyvät nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista. Myös alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet, eli hammaskiskot, voivat vähentää kuorsausta. Jos kuorsaus on voimakasta ja jokaöistä, on syytä hakea apua ammattilaiselta.
Kuorsauksen hoitoon voi kuulua elintapamuutoksia, kuten laihduttaminen ja nukkumisasennon muuttaminen. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa. Jotkut kuorsaajat hyötyvät nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista. Myös alaleukaa eteenpäin vetävät suukojeet, eli hammaskiskot, lisäävät ilmatilaa ja saattavat vähentää kuorsausta. Ne ovat ensisijainen hoitovaihtoehto, jos potilaan alaleuka on pieni tai sillä on taipumus ”loksahtaa” alas nukkuessa. Hammaskiskot (apneakiskot) voivat auttaa kuorsaamisen lisäksi lievään uniapneaan.
Jos kuorsaus ei ole lievää, vaan alkaa haitata unen laatua ja jaksamista, kannattaa varata aika korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille. Lääkäri voi antaa lähetteen unirekisteröintiin, jossa kotona nukutaan yksi yö mittauslaitteen kanssa ja aamulla laite palautetaan. Laitteesta voi yön jälkeen lukea, onko yön aikana tullut hengityskatkoksia tai kuorsausta.
Kuorsaus on tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki, jotka kuorsaavat, eivät välttämättä sairasta uniapneaa. Uniapneassa hengityskatkosten vuoksi elimistöön ei kulkeudu riittävästi happea ja veren happipitoisuus laskee. Uniapnea voi johtua ylähengitysteiden ahtaumasta, ylipainosta ja keskushermostosta johtuvista syistä.
Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu olevan miehistä suunnilleen 25 % ja naisista 5 %. Kuorsaaminen lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaisista miehistä jo puolet ja naisista miltei kolmasosa kuorsaa joka yö. Kuorsaukselle altistavat ylipaino, ahtaat hengitystiet, purentaongelmat, unilääkkeiden ja alkoholin käyttö.
