Urheilijan psyykkisessä valmennuksessa tulisi ottaa huomioon kokonaisuus. Urheilija voi itse harjoittaa keinoja hallita hermoja tai pettymyksiä, mutta olennaisessa osassa on myös valmentaja.
Psyykkisessä valmennuksessa on kyse kokonaisuuden hahmottamisesta. Mielen valmentamisella pyritään vaikuttamaan esimerkiksi urheilun ja muun elämän tasapainoon.
– Psyykkisen valmennuksen ideana ei ole keskittyä vain yhteen koitokseen ja siitä suoriutumiseen, vaan sen pitäisi ulottua urheilun lisäksi myös muuhun arkielämään. Urheilussa psyykkisellä valmennuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi suoritusten ailahtelevuuteen. Tärkeää on tutkailla mielen toimintaa eri tilanteissa: mikä on motivoiva ympäristö, mitkä harjoitteet tukevat keskittymistä ja mikä lisää urheilijan itsetuntemusta, kertoo Mehiläisen psykologi Sebastian Björkstrand.
– Psyykkisessä valmennuksessa ei myöskään ole kyse ylioptimoinnista, eli miten saisi aina parhaan suorituksen irti. Fokuksen pitäisi olla ennemmin myös urheilijan arjessa ja palautumisessa. Psyykkinen valmennus on hyvin tavanomaista: pitää muistaa nukkua ja syödä hyvin, jotta on edes mahdollista harjoittaa keskittymistä.
Tunnista nykytilanne
Jotta psyykkisestä valmennuksesta on hyötyä, on tärkeää arvioida nykytilanne.
– Olisi tärkeää tunnistaa, mistä lähdetään liikkeelle ja mitä halutaan kehittää. Kannattaa miettiä esimerkiksi millaisia harjoitteita treeneissä on tehty ja ovatko ne olleet liian helppoja tai vaikeita. Tämän jälkeen voi pohtia psyykkisen puolen harjoittamiseen sopivia tekniikoita, kuten esimerkiksi itsetuntemukseen liittyviä tehtäviä sekä läsnäolo- tai rentoutusharjoituksia.
Itsekin jalkapallojunioreita valmentava Björkstrand nimeää pari asiaa, joita erityisesti valmentaja voi harjoittaa.
– Yksi neuvo on, että ei neuvottaisi liikaa. Toinen on, että keskitytään positiivisiin neuvoihin, sillä aivot eivät reagoi hyvin esimerkiksi ”älä”- sanalla alkaviin kehotuksiin. On myös tärkeää, että valmentaja tutkailee omia tunnetilojaan harjoituksen aikana.
Apua pettymysten ja jännityksen hallintaan
Psyykkinen valmennus on muuttunut paljon viime vuosien aikana.
– Tunteiden hallinnasta on siirrytty tunteiden hyväksyntään. Esimerkiksi kisajännitystä ei tarvitse saada häviämään. Kun jännityksen tai pelon hyväksyy, voi keskittyä suoritukseen.
Valmentamalla urheilijan psyykettä voidaan myös vaikuttaa pettymysten ja kisajännityksen hallitsemiseen.
– On hyvä miettiä, millaista merkitystä antaa voitolle tai häviölle. Näihin ei ole suoria vastauksia ja aihetta kannattaa miettiä esimerkiksi joukkueen kesken tai antaa yksilöurheilijalle tehtäväksi pohtia aihetta.
Käänny ajoissa asiantuntijan puoleen
Jos omat keinot eivät riitä tai tuntuu, että eteen tulee tilanne, josta ei pääse eteenpäin, on järkevää kääntyä asiantuntijan puoleen.
– Silloin kannattaa ottaa yhteyttä, jos huomaa, että kykyjä löytyy, mutta päällä on jokin jarru. Eli jokin häiritsee suorittamista, mutta ei itse osata nimetä mikä se voisi olla. Asiantuntija voi auttaa tilanteen kartoituksessa ja auttaa tunnistamaan mahdollisesti taustalla häiritsevän syyn. Tämän lisäksi etenkin valmennuspuolella kannattaa käydä kursseilla ja lukea, jotta voi kartoittaa omia taitojaan, summaa Björkstrand.