Urheilu tai liikunnan harrastaminen sairaana ei kannata. Kipeänä treenistä ei saa samoja hyötyjä kuin terveenä. Pahimmillaan urheilu flunssaisena voi haitata parantumista. Jos on vähänkin yleisoireita, kannattaa treeni jättää väliin.
Miksi flunssassa ei saa urheilla?
Flunssa tarkoittaa eri virusten aiheuttamaa, lievää ylähengitystietulehdusta. Flunssa ei estä kevyttä liikuskelua kuten kävelyä, mutta flunssaisena treenaaminen ei saa tuloksia aikaan. Se päinvastoin kuormittaa kehoa turhaan ja voi johtaa pidempään toipumisaikaan.
Lievä nuha ei välttämättä ole este urheilemiselle, mutta mikäli oireita on sitä enemmän, kannattaa treenaamisen sijaan levätä. Nopeimmin takaisin kuntoon pääsee keskittymällä paranemiseen.
Flunssa paranee yleensä parissa viikossa. Jos keholle ei anna aikaa levätä ja tervehtyä, riski jälkitauteihin ja komplikaatioihin nousee. Flunssan tavallisia jälkitauteja ovat esimerkiksi keuhkoputkentulehdus sekä poskiontelo- ja korvatulehdus.
Lue myös: Flunssa, eli nuhakuume
Milloin liikunnan saa aloittaa flunssan jälkeen?
Toipumisen kesto on aina yksilöllistä. Suuntaa antava ohje on, että toipumisajan tulisi olla yhtä pitkä kuin ajan, jolloin oireita on ollut. Harjoittelun tulee puolestaan olla kevyempää kaksinkertaisesti pidempään: Jos kuumepäiviä on ollut kaksi, tulee kuumeen jälkeen pitää kaksi lepopäivää. Tämän jälkeen urheilun voi aloittaa, mutta seuraavan neljän päivän ajan harjoitteiden tulee olla tavallista kevyempiä.
Ratkaisevaa on, kuinka voimakas ja pitkäkestoinen tauti on ollut. Rajuoireisen flunssan jälkeen liikunta kannattaa aloittaa erityisen varovasti.
Harjoittelu kannattaa flunssan jälkeen aloittaa rauhallisesti ja vointia tunnustellen. Ensimmäinen treeni tulee tehdä kevyenä. Voinnin mukaan harjoittelun tehoa ja määrää voi nostaa hiljalleen.
Kunnon palautumiseen voi mennä jopa kuukausia
Palautuminen flunssasta on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat oman kunnon lisäksi sairastettu tauti ja oireiden vakavuus. Taustalla vaikuttavat myös mahdolliset perussairaudet, kuten astma ja sen hoitotasapaino ennen sairastumista.
Omaa kroppaa kannattaa kuulostella tarkkaan, ja apuna voi käyttää esimerkiksi sykemittaria. Elimistö yleensä reagoi ja ilmoittaa, jos liikuntaa tulee liikaa. Syke nousee herkästi korkealle ja palautuu hitaasti, sydän tykyttää ja vointi urheillessa tai sen jälkeen on huono.
Sairastamisen jälkeen kunto ei ole sama kuin ennen tautia. Useimmiten sairastaminen heikentää yleiskuntoa. Aikaisemman suorituskyvyn saavuttamiseen voi taudista riippuen kulua useita viikkoja, jopa kuukausia.
Ammattiurheilijan kannattaa pyytää apua sairastamisen jälkeisen treeniohjelman laatimiseen myös urheilulääkäriltä. Varaa aika lääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai Mehiläisen asiakaspalvelusta 010 414 00.
Voit olla yhteydessä lääkäriin myös Mehiläisen Digiklinikan kautta, mikäli urheilun aloitus sairastamisen jälkeen mietityttää.
Artikkelissa asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Klaus Köhler.