Viimeistään kuluneet pari vuotta ovat osoittaneet etänä toimivien terveyspalveluiden tärkeyden. Silti lääkäreidenkin keskuudessa työhön liitetään vahvoja ennakkoluuloja. Mehiläisellä digilääkäreinä työskentelevät Mikko Klemola ja Karin Stenius-Söderlund kertovat, mitä työn todellisuus on ja miksi jokaisen lääkärin kannattaisi harkita Digiklinikkaa osaksi työnkuvaansa.
Lääkäri, tule mukaan Mehiläisen Digiklinikan tiimiin
Vuonna 2021 Mehiläisen Digiklinikalla hoidettiin vajaa miljoona keskustelua. Potilaita on vauvasta vaariin erilaisilla oireilla, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi hengitystie- tai silmätulehdusoireet.
Terveysasioihin haetaan apua OmaMehiläinen-palvelusta vuoden jokaisena päivänä, tilanteen vaatiessa mihin kellonaikaan tahansa.
Mutta miltä etänä tehtävä potilastyö näyttää lääkärin näkökulmasta – ovatko ammatti-identiteetti ja etiikka yhtä lailla mukana chat-työssä? Entä millaista tukea itsenäiseen rooliin saa? Valuuko lääkärin aika lopulta potilaskohtaamisten sijaan tekniseen säätöön?
Istuimme alas selvittämään tätä Mehiläisen Digiklinikalla työskentelevien lääkäreiden Mikko Klemolan ja Karin Stenius-Söderlundin kanssa.
Klemola erikoistuu parhaillaan työterveyslääkäriksi ja tekee fyysisen vastaanoton lisäksi vuoroja Digiklinikan työterveysasemalla. Stenius-Söderlund puolestaan on osittaisella hoitovapaalla ja tekee yksittäisiä vuoroja yleislääkärinä Digiklinikalla.
Nyt he purkavat uskomukset uudenlaisesta lääkärin työstä ja kertovat, mitkä ennakkokäsitykset ovat totta ja mitkä aiheettomia huolia.
1. Etähoito on huonompaa hoitoa
Karin: "Tarua. Digilääkärin työhön liittyy aivan varmasti ennakkoluuloja. Ihmisillä on sellainen käsitys, että potilas saa huonompaa hoitoa. Onneksi Digiklinikalla on selvät pelisäännöt."
Karin: "Itsellänikin oli epäilykseni ennen kuin pääsin kokeilemaan, mitä työ on. Töitä tehdessä kuitenkin huomasin, että on paljon asioita, joita pystyy hoitamaan etänä.
Lisäksi Mehiläisellä on todella laaja ohjeistus ja selkeät raamit sille, miten ja mitä asioita hoidetaan digissä. Kun pidämme yhtenäisen linjan, niin palvelu on tasalaatuista. Menemme vahvasti potilasturvallisuus edellä."
Karin: "Tyypilliset tapaukset ovat flunssaa, virtsatieinfektioita, siitepölyaikaan allergiaoireita ja silmävaivoja. Kaikkia yhdistää, että niitä pystyy hoitamaan etänä oireiden ja kuvien perusteella ilman fyysistä tutkimusta."
Mikko: "Mielestäni Digiklinikan hyviä puolia ovat sen saavutettavuus, skaalautuvuus ja potentiaalinen terveyshyöty. Vaikka asia ei lopulta hoituisi etänä, voin tehdä ensiarvion ja ohjata potilaan oikeiden palveluiden pariin. Potilaalle saadaan yhteys terveydenhoitoon ja hoito aloitettua."
Karin: "Vaikka potilaat ovat yleensä melko helppohoitoisia ja jotkut ottavat yhteyttä kysyäkseen neuvoja, niin ilman Digiklinikkaa he kuitenkin menisivät jonnekin muualle. Digiklinikka vähentää terveydenhuollon kuormitusta – niin vastaanotoilta kuin päivystyksestä julkiselta puolelta."
2. Lääkärin aika menee tekniseen säätämiseen eikä potilaan kohtaamiseen
Mikko: "Tarua. Fokus on siinä, että lääkärin työ on mahdollisimman tehokasta. OmaMehiläinen-alustan käyttö on helppoa ja intuitiivista. Pystyn keskittymään lääketieteeseen enkä teknologian ongelmiin, jotka hidastavat työtä.
Karin: "Tekninen puoli, potilastietojärjestelmä ja chat ovat mielestäni aika selkeät. Työtä nopeuttavat myös omat tallennetut fraasit, pikanäppäimet ja muut pikkuniksit. Varsinkin valmiista oirekyselyistä on iso apua lääkärille."
Mikko: "Mehiläisen itse kehittämänä ja ylläpitämä alusta on tosi hyvä, mutta parannettavaa on totta kai aina. Työkalut kuitenkin kehittyvät koko ajan ja viikoittain, ellei jopa päivittäin, tulee uusia ominaisuuksia."
Karin: "Ja rivilääkäreiden ehdotukset otetaan mielellään vastaan! On helppoa antaa palautetta ja kysyä, voisiko jotain asiaa parantaa esimerkiksi oirekyselyssä. Joku nappaa heti siitä kopin ja kuuntelee meitä."
Mikko: "Meillä tietojärjestelmät tukevat työtä, eivät hidasta sitä. Paljon turhaa työtä on poistettu automatisoinnilla. Esimerkiksi chattijärjestelmästä voidaan tehdä pikakirjaus, joka menee potilastietojärjestelmään ilman, että näkymää tarvitsee vaihtaa. Olisi ihan turhaa siirtää tietoja järjestelmästä toiseen käsipelillä."
3. Etätyö on yksinäistä ja apu kaukana
Karin: "Tarua. Itsekin yllätyin, että viihdyin niin hyvin etätöissä. Tämä liittyy ehkä siihen, että luulin työn olevan yksinäistä. Olen kuitenkin vähemmän yksinäinen Digiklinikalla kuin vastaanottopuolella.
Konsultointi on digissä vaivatonta. Lääkärillä on tietokoneella käytössään erillinen työtila, jossa voi ottaa yhteyttä kollegoihin, hoitajiin tai asiakaspalveluun. Kun minulla on potilaan kanssa keskustelu auki voin sanoa, että kysyn kollegalta mielipidettä ja palaan kohta."
Mikko: "Meillä on koko ajan päivittyvät ohjekirjat ja konsultaatiokanava, josta voin kysyä nopeasti apua tiukkoihin tapauksiin, nimettömästi tietenkin. Työterveyspuolella mukana on moniammatillinen työterveystiimi."
Karin: "Meidän työyhteisö on mielestäni ihana. Meitä on monenlaisia ja autamme paljon toisiamme. Kun digiin tulee töihin, niin saa kyllä kivan työporukan."
4. Digiklinikka joustaa erilaisiin tilanteisiin – potilaalle ja lääkärille
Karin: "Totta. Digiklinikka tuo joustavuutta potilaille. He ovat tyytyväisiä, kun kipeän lapsen kanssa ei tarvitse lähteä päivystykseen tai esimerkiksi korona-lähetteen saa hoidettua etänä. Monet ihmiset Suomessa myös asuvat kaukana yksiköistä ja terveyskeskuksista."
Mikko: "Vastaanotolla olet sidottu yhteen potilaaseen tietyn ajan. Jos se venyy, niin koko päivä venähtää helposti. Digiklinikalla voin pitää useampaa chattia auki. Odottaessani yhden potilaan vastausta laitan toiselle oirekyselyä täytettäväksi."
Karin: "Jotkut potilaat ovat tosi nopeita vastaamaan ja toiset vähän hitaampia. Yhdelle keskustelulle ei ole aikarajaa, joten ei haittaa, jos tapaus vaatii pidempää perehtymistä. Keskusteluissa ei ole mikään kiire."
Mikko: "Työn joustavuus on tosi iso plussa. Voin tehdä töitä mistä tahansa paikkariippumattomasti. Vapaus on sinun, kukaan muu ei sitä määrittele.
Teen Digiklinikalla yhden päivän viikossa ja muutamia lisävuoroja. Iltavirkkuna tykkään tehdä joskus muutaman tunnin, kun muu perhe on jo käynyt nukkumaan. Myös lomien ja muiden reissujen suunnittelu on paljon helpompaa."
Karin: "Olen paremmin mukana lasten arjessa, kun ei tarvitse lähteä aamulla mihinkään. Olen kotona ja teen lyhyen päivän tai iltahommia. Minulle 3–4 tuntia on optimaalinen työvuoron pituus, se sopii meidän pikkulapsiperheeseen hyvin. Digiklinikalla työskentely on tehnyt koko meidän perheen arjesta joustavampaa."
Mikko: "Myös ansaintamalli on mielestäni hyvä ja erittäin kilpailukykyinen. Siinä ei ole valitettavaa."
Karin: "Digiklinikalla tienaa hyvin. Palkkio on ns. nuppitaksa."
5. Digilääkärin työ sopii vain tietynlaisille lääkäreille
Mikko: "Totta ja tarua. Työ sopii monen tyyppisille lääkäreille. Toki etätöistä on hyvä pitää, mutta mitään erityistä digitaalista osaamista ei tarvitse olla. Meidän työkalut kyllä tukevat työtä."
Karin: "Digityö sopii mielestäni kaikille, joilta löytyy hieman päivystysorientoituneisuutta. Ikinä ei tiedä minkälaisia potilaita tulee vastaan."
Työ Mehiläisen digilääkärinä mukautuu monenlaiseen elämäntilanteeseen – vuoroja voi tehdä niin täysipäiväisesti kuin osa-aikaisesti.
Mikko: "Suurin osa Mehiläisen digilääkäreistä yhdistää lähivastaanottoa ja chattia. Erilaiset vastaanottotilanteet tuovat työhön vaihtelua ja pitävät sen mielenkiintoisena."
Karin: "Digiklinikalla työskentely tarjoaa lääkärille mukavaa, suoraa potilastyötä – etänä. Kivoja kollegoita – etänä. Ja joustavuutta siihen arkeen. Se on ihanaa."
Ehkä jokaisen lääkärin taskusta voisi löytyä tämä työmahdollisuus.
Katso avoimet työpaikat lääkäreille ja jätä yhteydenottopyyntö
Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelun pohjalta kaupallisessa yhteistyössä Mehiläisen kanssa.