Digiklinikalla vastaanotto pyörii läppärin ruudulla
Valkotakki on jäänyt vastaanottohuoneen naulaan, ja lääkäri avaa läppärinsä kotisohvallaan villasukat jalassa. Digitaalisen työympäristön chat-ikkunaan avautuu uusi viesti.
Toisessa päässä on potilas, joka esittää ongelmansa mobiilisovelluksella tai verkkopalvelussa, jotka toimivat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä lääkäri tai hoitaja vastaa tunnin sisällä.
- Periaatteessa potilastyö on samanlaista kuin tavallisellakin vastaanotolla – ilman sitä fyysistä kontaktia. Kysyt samoja kysymyksiä, ja oirekuvan perusteella ryhdyt purkamaan ongelmaa, kertoo Matti Keränen, joka tekee säännöllisesti vuoroja Mehiläisen Digiklinikalla yleislääkärin vastaanottonsa lisäksi.
Potilas täyttää ennen chat-yhteyttä oirekyselyn, jonka avulla lääkäri saa kokonaiskuvan ongelman laadusta. Lisäksi chatiin saa lisättyä kuvia esimerkiksi iho-oireista tai punoittavasta silmästä.
Chatissa lääkäri esittää tarkentavia kysymyksiä, esittää hoito-ohjeet, määrää reseptin suoraan samassa palvelussa tai ohjaa potilaan tarvittaessa lisätutkimuksiin.
- Joitain asioita ei tietenkään pysty havainnoimaan samalla tavalla kuin jos potilas fyysisesti kävelisi vastaanottohuoneeseen. Digilääkärin pitää pystyä ymmärtämään, mitä annetuista tiedoista saattaa jäädä puuttumaan ja tunnistamaan tilanteet, jotka eivät ole etäyhteydellä hoidettavissa, muistuttaa Toni Keski-Jyrä, joka toimii Mehiläisen Digiklinikan vastuulääkärinä.
Hoitolinjauksien tekemisessä etälääkäriä auttaa Digiklinikan lääkäriringin suljettu viestikanava, jossa ringin lääkärit voivat konsultoida toisiaan.
- Kukaan ei voi tietää kaikkea. Siksi meidän digilääkärien viestiryhmä onkin älyttömän tärkeä. Ryhmästä löytyy aina joku, joka pystyy auttamaan, Matti kertoo.
Katso videolta, miten Toni ja Matti näkevät etälääkäriyden hyödyt.
Etälääkäriys mahdollistaa työn vaikka mökkisaunan kuistilta
Toni ja Matti kertovat, että suurin ero normaalityöhön onkin etävastaanoton tuoma joustavuus. Kun vastaanotto kulkee läppärin ja nettiyhteyden mukana, voi lääkäri tehdä potilastyötä mistä vain. Omasta olohuoneesta, laiturinnokasta tai sapattivapaalta.
- Yksi lääkäreistämme on ottanut vapaata normaalitöistään, ja pitää nyt digivastaanottoa Utön saarelta. Ringistä löytyy myös äitiyslomalaisia, jotka tekevät sunnuntaisin Digiklinikan vuoroja kotoaan käsin, Toni kertoo.
Mattikin on pitänyt etävastaanottoa niin savusaunan kuistilta kuin kesälaitumilta Kainuun kotiseuduiltaan. - Onhan se rennompaa. Pidemmän lomankin aikana voi tehdä muutamia työpätkiä eikä tarvitse olla silti fyysisesti läsnä. Ja jos on hiljaisempi hetki vuorossa, voi soitella vaikka bassoa välissä, hän kuvailee.
Digiklinikan ringin lääkärit pitävät etävastaanottoa neljän tunnin vuoroissa. Suurin osa yhdistää digilääkärivuorot normaaliin vastaanottoarkeensa. Osa tekee esimerkiksi aamupäivän normaalia vastaanottoa ja siirtyy iltapäiväksi Digiklinikan pariin. Osa tekee molempia päällekkäin.
Digilääkärit pääsevät vaikuttamaan toimialan kehittämiseen
Digiklinikka mahdollistaa lääkäreille myös tilaisuuden olla mukana kehittämässä oman toimenkuvansa laajempaa muutosta. Etäpalvelut yleistyvät, ja kaikki ringin lääkärit pääsevät viemään tätä kehitystä eteenpäin.
- Meillä on oma sovelluskehitystiimimme, johon lääkäreille on suora viestiyhteys. Pystymme siis hyvin kevyellä byrokratialla esittämään kehityskohteita ja ongelmatilanteita, Toni kertoo.
Vaikka monille digilääkäriydessä korostuu sen tuomat käytännön edut työn joustavuuteen, muistuttaa Toni, että se on myös tapa kerryttää kokemusta etälääkärinä toimimisesta.
Se on huomattava etu uralla, sillä etävastaanotto tulee todennäköisesti olemaan olennainen osa monen lääkärin työtä tulevien vuosien aikana.
Teknologia vapauttaa terveydenhuollon resursseja ennaltaehkäisemiseen
Etälääkäriys on yksi esimerkki lääkärin työn muutoksista. Toni, joka on ollut mukana Digiklinikan kehittämisessä sen alkumetreistä lähtien, katsoo jo pidemmälle tulevaisuuteen.
- Terveydenhuoltoala on suurten murrosten edessä. Ne vaikuttavat väistämättä lääkärin työhön. Tulevaisuudessa tarvitaan räätälöidympää, yksilöllisempää hoitoa. Kun Digiklinikan tyyppisillä ratkaisuilla pystytään kustannustehokkaasti ja nopeasti hoitamaan yleisempiä terveyden ongelmia, jää enemmän aikaa keskittyä vakavampiin sairauksiin, Toni sanoo.
- Se on tietenkin yhteiskunnallisestikin järkevää, hän jatkaa. Matti on samaa mieltä: - Etäpalvelut tulevat varmasti yleistymään. Ne vähentävät ruuhkatilanteita päivystyksessä ja vastaanotoilla – ja siitähän hyötyvät niin potilaat kuin lääkäritkin.
Tietojärjestelmät ja tekoäly ovat jo nyt tehostaneet diagnostiikkaa. Matti kuitenkin korostaa, ettei se poista tarvetta potilaan inhimilliselle kohtaamiselle.
Tonin mukaan teknologian tuoma informaatio mahdollistaa lääkärin osaamisen kohdentamisen konsultoivaan rooliin: - Silloin korostuvat kysymykset kuten: Miten tietoa käytetään? Miten sitä kohdennetaan? Millaisia päätöksiä sen avulla tehdään?
- Näin pystymme myös isossa kuvassa siirtymään yhä vahvemmin sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisemiseen, hän jatkaa.
Tässä työssä myös Mehiläinen on vahvasti mukana.
- Olemme halunneet panostaa toimintatapojen ja palvelukonseptien muutokseen sekä tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen. On hienoa olla Digiklinikan vastuulääkärin roolissa, kun tietoteknisten järjestelmien mahdollisuudet on ymmärretty ylintä johtoa myöden, Toni kiittelee.
Kiinnostaisiko sinua olla osa Mehiläisen digiklinikkaa? Hae nyt lääkäriksi Mehiläiselle, niin voit tehdä joko osittain tai kokonaan töitä etänä.
Hae lääkäriksi Mehiläiselle.
Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Mehiläisen kanssa.