- Me teemme työtä tunteella. Myös omaiset tietävät sen, ja siksi he myös meitä arvostavat, sanoo lähihoitaja Serhat "Hati" Özdemir.
Istumme Hatin kanssa Turun ja Raision rajamailla sijaitsevan hoitokoti Villa Auroran aurinkoisessa aulatilassa. Kun Kielo-osaston ovi aukeaa, kävelee sieltä rouva kädet ojossa valmiina Hatin halaukseen.
Joistain ihmisistä huokuu kutsumus ammattiin. Hati on tällainen henkilö.
Turkista kotoisin oleva Hati työskentelee itse vanhustenhoidossa Mehiläisen Mainiokoti Raisiontorilla, mutta hän löytää Villa Auroran rouvien kanssa heti yhteisen sävelen.
Kun putkimiehenä työskennelleen Hatin ystävät kehottivat häntä hakeutumaan lähihoitajaksi, hän ensin nauroi. Sitten hän kävi erään urakan tauolla tutustumassa vanhustenhoitoon vapaaehtoisena runosmäkeläisessä vanhainkodissa.
Vanhainkodin esimies sai Hatin vakuuttumaan siitä, että työ on häntä varten. - Olen edelleen kiitollinen hänelle ja ystävilleni, että he kannustivat minua vaihtamaan tälle alalle.
Yksilöllinen hoitaminen on välittämistä
Villa Auroraan ovat saapuneet vierailulle myös Anne Järvinen sekä Sofia Ilpoinen, jotka työskentelevät molemmat lähihoitajina Mainiokoti Katariinassa.
Annenkin silmät kostuvat, kun puhumme heidän työstään. Tältä välittäminen näyttää.
- Yksi hymy tai halaus asukkaalta, sillä jaksaa vaikka viikon. Vaikka hoidamme muistisairaita ihmisiä, jää heille sinne jonnekin mielen sopukoihin työstämme muistijälki. Siksi minä tätä työtä teen, Anne sanoo.
Anne Järvinen ajatteli pitkään kuuluvansa hoitoalalle, mutta hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi vasta myöhemmällä iällä.
- Vanhuksilta löytyy niin paljon elämänviisautta. Olen nuorena oppinut heiltä paljon. Samalla on hienoa päästä auttamaan heitä elämän loppuvaiheessa, Sofia sanoo.
Sofiaa, Annea ja Hatia yhdistää paitsi kutsumus hoitotyöhön, myös ihailtava omistautuminen asukkaiden elämään.
- Jätän kaikki edellisen päivän tai aamun murheet taakseni, kun laitan työvaatteet päälle ja keskityn täysin asukkaisiin. Annan heille itseni kokonaisuudessaan sen kahdeksan työtuntia, Hati sanoo.
Hati puhuu paljon yksilöllisestä hoitamisesta, - Yritän järjestää jokaiselle asukkaalle yhtä paljon aikaa ja huomiota. Näissä tilanteissa pitää olla aidosti läsnä.
Kävimme seuraamassa Hatin, Annen ja Sofian kanssa Villa Auroran arkea ikäihmisten keskellä. Katso video alta.
Kiinnostaako lähihoitajan työ Mehiläisessä?
Katso avoimet työpaikat lähihoitajille
Työyhteisö antaa voimaa ja vertaistukea
Anne ja Sofia työskentelevät yhdessä Mainiokoti Katariinassa. Asukkaat ja hoitajat oleilevat kolmessa eri osastossa, jotka on kodikkaasti nimetty kamareiksi: punainen, sininen ja keltainen kamari.
Näissä vietetään aikaa, rauhoitutaan ja syödään aamu- ja iltapalat. Lounas ja illallinen syödään yhdessä isossa salongissa.
Välillä asukas saattaa tehdä vaellusmatkan viereiseen kamariin, mutta ei se niin tarkkaa ole. Aamupuuro tulee pöytään, vaikka vähän väärässä kamarissa istuskelisikin.
Anne sanoo, että toimivan arjen pyörittäminen hoitokodissa vaatii harmoniaa ja tilannetajua.
- Kaikkien pitää tiimissä olla samalla aaltopituudella, jotta arki pyörii. Voit lähteä hyvällä mielellä kotiin, kun työpaikalle ei jää keskeneräisiä asioita ja tiedät, että toinen voi hyvillä mielin jatkaa seuraavassa vuorossa, Anne sanoo.
- Vaikka ikähaarukka on aika iso, on meillä hyvin samanhenkisiä ihmisiä työyhteisössä. Se helpottaa yhteistyötä, kun voi luottaa, että kaikki tekevät työnsä parhaansa mukaan, Sofia lisää.
- Meillä ei ole meidän ja teidän töitä, vaan kaikki työt ja asukkaat ovat meille yhteisiä. On helppo lähteä rauhassa kotiin, kun yökkö tulee, sillä tiedän hänen hoitavan työnsä vastuullisesti, Hatikin sanoo.
Eikä työyhteisö rajoitu vain kollegoihin. Henkeä luovat myös suhteet asukkaisiin ja omaisiin.
- Raisiontori on minun paikkani, siellä olen elementissäni. Siellä asukkaat tuntevat minut, kutsun heitä söpöliineiksi, ja asukkaiden omaiset tulevat minua halaamaan, Hati sanoo hymy huulillaan.
- On tärkeää, että jokainen hoitaja voi olla omassa yksikössään vapaa ja oma itsensä. Minutkin otettiin lämpimästi vastaan, vaikka edustan eri sukupuolta, eri uskontoa ja olen kotoisin eri maasta kuin suurin osa kollegoistani. Minut hyväksyttiin sellaisena kuin olen, hän kertoo.
Hoitotyön laatu näkyy välittömästi asukkaissa
Hati, Anne ja Sofia tekevät työtä alalla, jonka merkitys on ehkä tärkeämpi kuin koskaan. Jotta merkityksellistä työtä voi toteuttaa, on puitteet sen tekemiselle kuitenkin oltava kunnossa.
- Hoitotyön laatu näkyy heti asukkaissa. Se huokuu siitä, että asukkaat voivat hyvin, omaiset ovat tyytyväisiä ja työyhteisö toimii, Anne sanoo.
Mehiläisellä tätä tyytyväisyyttä mitataan kuukausittain niin asukkailta, omaisilta kuin työntekijöiltäkin. Tulokset menevät suoraan konsernin johtoon saakka.
- Meillä on myös niin hyvä työyhteisö, että keskustelemme kehitystoiveista keskenämme ja viemme niitä eteenpäin. Isossa konsernissa on puitteet tällaiselle, Anne kertoo.
- Työntekijällä on meillä valtaa. Jokaista kuunnellaan ja jokainen pystyy vaikuttamaan, Hati sanoo.
Villa Aurorassa alkaa lounaan jälkeinen ulkoiluhetki. Eletään kevään ensimmäisiä päiviä, kun lämpötila kiirii yli kahdenkymmenen.
Eräs rouva asettaa tyylikkäät aurinkolasit silmien suojaksi Annen avustuksella, kun suuntaamme pihakeinuille. Vieressä Sofia juttelee penkillä köllöttelevän auringonpalvojan kanssa vuosikymmenten takaisista nuoruusmuistoista.
Anne alkaa suunnittelemaan pihakeinua myös Katariinan asukkaiden iloksi. Sillä asukkaiden ilo on Annelle tärkeintä.
Kiinnostaako lähihoitajan työ Mehiläisessä?
Tule Annen, Sofian ja Hatin tavoin tekemään merkityksellistä hoitotyötä ympäristössä, jossa asiakaskokemus on työn keskiössä. Katso lähihoitajan työpaikat Mehiläisellä koko Suomessa.
Avoimet työpaikat lähihoitajille
Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastatteluiden pohjalta yhteistyössä Mehiläisen kanssa.