Terveessä elimistössä verensokerin säätely toimii moitteetta, kun taas diabetesta sairastavalla säätely on häiriintynyt.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihormonia ei erity haimasta ja tämän seurauksena elimistön solut eivät pysty käyttämään veressä olevaa sokeria ravinnoksi. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinia yleensä erittyy, mutta se ei toimi kudoksissa normaalilla, tehokkaalla tavalla. Liian korkean verensokerin seurauksena voi tyypin 1 diabetesta sairastavalla olla happomyrkytys, eli ketoasidoosi, liian alhainen verensokeri voi puolestaan johtaa hypoglykemiaan eli insuliinisokkiin.
Lue lisää:
Insuliini diabeteksen hoidossa
Mikä on hyvä sokeritasapaino?
Sokeritasapainolla tarkoitetaan mahdollisimman tasaista verensokeria, jossa ei ole liian korkeita eikä liian matalia verensokerin arvoja. Mahdollisimman tasainen sokeritaso suojaa liitännäissairauksilta, eli niin sanotuilta komplikaatioilta.
Diabetesta sairastavan henkilön verensokerin tavoitearvot määritellään aina yksilöllisesti, vaikka on toki olemassa tiettyjä yleisimpiä ihannearvoja, joihin verensokerin seurannassa ja lääkityksellä pyritään.
Korkea verensokeri diabetesta sairastavalla ja oireet
Jos diabetes on hoitamaton tai lääkehoito on jäänyt jälkeen nykyisestä tilanteesta, voi verensokeri olla liian korkea. Insuliinin puute ja siten korkea verensokeri aiheuttaa tyypin 1 diabeteksessa happomyrkytyksen, eli ketoasidoosin. Happomyrkytys ei normaalisti synny täysin yllättäen ja todella nopeasti. Pitkään jatkuneena tila voi johtaa kuolemaan.
Tyypin 2 diabeteksessa ketoasidoosia ei yleensä synny. Korkeista verensokereista tulee tilanteen pitkittyessä huono olo, koska hermoston solut kestävät väkevää sokeria huonosti. Silloin ajatus ei kulje ja elimistö voi myös kuivua pahasti. Pidemmällä aikavälillä verkkokalvon ja munaisten pienet verisuonet vaurioituvat ja kehittyy diabeteksen liitännäissairauksia.
Korkean verensokerin oireita voivat olla:
- väsymys
- lisääntynyt jano ja virtsaamisen tarve
- hengenahdistus
- uupunut ja jatkuvasti väsynyt olo.
Lue myös:
Mikä on ketoasidoosi?
Matala verensokeri ja oireet
Kun verensokeri laskee vaarallisen alas, puhutaan liian matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta. Matala verensokeri diabetesta sairastavalla on aina seurausta hoidosta; insuliiniannostelu on tällöin ollut liiallista vallitsevaan tilanteeseen nähden. Diabetesta sairastavan tulisi seurata herkästi tuntemuksiaan, jotta matala verensokeri ei johda tajuttomuuteen.
Alhaisen verensokerin oireita voivat olla:
- nälän tunne
- ärtyisyys
- heikotus
- hikoilu
- väsymys ja ajatuksen takkuaminen.
Verensokerin laskiessa diabetesta sairastavan oma aistimiskynnys voi heikentyä, jolloin ajatus jumittaa pahasti eikä matalaa sokeria olossaan välttämättä väsymyksen tai tokkuraisen olon takia huomaakaan.
Kovin herkästi laskeva verensokeri, esimerkiksi liian suureen pitkävaikutteisen insuliinin annokseen liittyen, altistaa helposti myös painonnousulle. Tiheästi esiintyvä liian alhainen verensokeri tulee helposti korjattua sokeripitoisilla suupaloilla, jolloin paino alkaa nousta.
Jos verensokeri on toistuvasti alhainen saattaa olla paikallaan tarkistaa tilanne lääkärin vastaanotolla. Lääkitystä säätäessä ongelma poistuu.
Verensokerin mittaus osana diabeteksen hoitoa
Verensokerin mittaaminen on välttämätöntä diabeteksen hoidossa, jotta veren sokeripitoisuus pystytään pitämään mahdollisimman tasaisena ja lähellä normaalia. Tyypin 1 diabeteksessa ja raskausdiabeteksessa verensokerin säännöllinen mittaaminen on kiinteä osa omaseurantaa. Tyypin 2 diabeteksessa mittauksen tarve riippuu taudin vaikeusasteesta ja käytössä olevasta lääkityksestä.
Verensokeria voidaan mitata kertamittauksina sormenpäästä tai verensokeria voidaan mitata jatkuvasti ihonalaiskudoksesta sensorin avulla.
Verensokerin mittaaminen ja jatkuva kudossokerin seuranta
Kun verensokeria seurataan jatkuvasti kudoksesta sensorin avulla, käytössä on olkavarteen kiinnitettävän sensorin lisäksi joko älypuhelin tai erillinen lukijalaite. Sormenpäästä mitatessa saa ainoastaan juuri sen mittaushetken lukeman, kun taas jatkuva mittaaminen kertoo kattavasti koko verensokeritasapainon.
Jatkuvasta kudossokerin seurannasta on suurin hyöty niille diabetesta sairastaville, joilla on insuliinihoito käytössä. Jatkuva seuranta helpottaa hoitoa ohjaten sitä tarkemmaksi. Tuloksena hoitotasapaino usein paranee. Lisäksi mittauslaite tai laitteen lisäosa voidaan ohjelmoida hälyttämään liian matalasta, korkeasta tai nopeasti muuttuvasta sokerista – myös öisin nukkuessa.
Verensokerin tutkiminen ja diabeteksen diagnosointi
Pitkäaikaisverensokeri (P-HbA1C) kertoo verensokeritasapainosta edeltävien viikkojen/kuukausien ajalta. Tämä kohoaa usein jo ennen varsinaista diabeteksen puhkeamista, jolloin elintapojen muuttamisella voidaan jopa ehkäistä diabetes. Lisäksi diabetesta tutkitaan sokerirasituskokeella.
Jos epäilet itselläsi diabetesta, voit varata ajan yleislääkärille, omalle työterveyslääkärillesi tai suoraan Mehiläisen Diabetesvastaanotolle. Lääkärikäynnillä saat henkilökohtaiset ohjeet jatkoon ja tarvittavat lähetteet tutkimuksiin.
Pitkäaikaisverensokerin laboratoriotutkimus kuuluu myös osaan laboratoriopaketeistamme, joilla saat terveydentilastasi ja hyvinvoinnista kattavasti tietoa. Tutustu tutkimuspaketteihin: Huoleton-terveystarkastus, Verenpaine-sydän -tutkimuspaketti, Naisen laboratoriopaketti, Miehen laboratoriopaketti ja Metabolisen oireyhtymän laboratoriopaketti.
Diabeteksen lääkehoito
Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen on yhdistelmä potilaalle sopivaa lääkitystä, säännöllistä elämänrytmiä ja ruokarytmiä, jossa hiilihydraatteja esiintyy sopivissa määrin. Diabeteksen lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti, omaa elämänrytmiä kunnioittaen. Hoito toteutetaan asiantuntevassa seurannassa ja ohjauksessa.
Mehiläisen Diabetesvastaanotolta saat tukea diabeteksesi hoitoon
Mehiläisen Diabetesvastaanotto tarjoaa laadukkaan ja kokonaisvaltaisen seurannan, johon kuuluu tärkeänä osa valmennus arjessa vastaan tuleviin ongelmiin sekä hiljalleen hiipivien ongelmien tunnistamiseen. Lääkärimme ovat perehtyneet syvällisesti diabeteksen hoitoon: he hallitsevat uusimmat lääke- ja laitehoidot sekä seurantavälineet.
Voit myös tulla matalalla kynnyksellä yksittäisille käynneille Diabetesvastaanotolle, jos haluat keskustella esimerkiksi nykyisestä lääkehoidostasi tai muusta sairauteesi liittyvästä asiasta.
Lue myös:
Diabetes
Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes
Tyypin 2 eli aikuisiän diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Ketoasidoosi eli happomyrkytys
Jatkuvan kudossokerin seuranta
Hammashoito ja diabetes
Terveellinen ruoka - mistä se koostuu?
Ruokavalio ja hyvinvointi
Apua painonhallintaan diabeetikolle
Asiantuntijana artikkelissa Iiro Karhiaho, LL, sisätautien erikoislääkäri.