D-vitamiinin tärkein tehtävä on lisätä kalsiumin ja fosforin imeytymistä suolistosta ja sen keskeinen vaikutus on luuston lujittaminen niin kasvuikäisillä kuin aikuisilla. Myös raudan, sinkin ja magnesiumin imeytyminen tehostuu. D-vitamiinilla on näiden tapahtumien lisäksi todennäköisesti lukuisia muita terveysvaikutuksia, sillä se säätelee satojen geenien toimintaa elimistössä.
Ihossa muodostuu auringonvalon vaikutuksesta aktiivisen D-vitamiinin esiastetta, mutta varsinkaan pimeänä vuodenaikana saanti tavallisesta ruokavaliosta ei riitä ja siten tarvitaan D-vitamiinilisää. Siksi riittävä saanti olisi hyvä tarkistaa pimeän kauden alkaessa. Tämän voi tehdä mittaamalla veren 25-hydroksi-D-vitamiinin, eli kalsidiolin pitoisuus (S-D-25), joka kuvastaa sekä vitamiinin saantia, että elimistön D-vitamiinivarastoja.
D-vitamiinimittaukset tulisi tehdä aina samassa laboratoriossa, koska laboratorioiden mittausmenetelmät eroavat toisistaan. Näyte voidaan ottaa missä tahansa Mehiläisen lääkärikeskuksessa, määritys tehdään Mehiläinen Töölön keskuslaboratoriossa.
Mitä D-vitamiinin puutos aiheuttaa?
Riittämätön D-vitamiinin saanti altistaa osteoporoosille ja luunmurtumille. Tutkimuksissa D-vitamiinin puute on liitetty myös mm. infektioherkkyyteen eli heikentyneeseen puolustusjärjestelmään, masennukseen, diabetekseen, syöpä- ja verisuonisairauksiin, tasapaino- ja lihasheikkouteen, autoimmuunitauteihin sekä hermoston rappeumatauteihin. Suoraa syy- ja seuraussuhdetta ei kuitenkaan aina ole osoitettu.
D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä
Suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että D-vitamiinin puutos on hiukan yleisempää naisilla kuin miehillä ja vain noin joka kuudennella suomalaisella veripitoisuus on luuston terveyden kannalta riittävä (yli 75–80 nmol/l). Sekä miesten että naisten D-vitamiinitasot ovat yhteydessä ikään ja fyysiseen aktiivisuuteen. Ylipainoisilla D-vitamiinitasot ovat matalampia kuin normaalipainoisilla. Suurin D-vitamiinin puutoksen riski onkin ylipainoisilla työikäisillä naisilla, joiden fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja jotka eivät käytä D-vitamiinia sisältäviä vitamiinilisiä.
D-vitamiinin puutos ja ikä
D-vitamiinin puutoksen riski on erityisen suuri vanhuksilla, sillä ihon D-vitamiinin tuotanto heikkenee, ulkoilun määrä vähenee ja vaatetus saattaa kesälläkin olla peittävää. Myös ravinnon yksipuolisuus saattaa lisätä vitamiininpuutteen riskiä iäkkäillä.
D-vitamiiniannoksista – saantisuositus
Ympärivuotiset saantisuositukset ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi ovat:
- 2 vk.–2-vuotiaat: 10 µg/vrk
- 2–17-vuotiaat: 7,5 µg/vrk
- 18–60-vuotiaat: 10 µg/vrk tarvittaessa*
- 61–74-vuotiaat: 10 µg/vrk tarvittaessa*
- > 75-vuotiaat: 20 µg/vrk**
- Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk
* Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).
** Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.
Turvallinen vuorokausiannoksen on todennäköisesti n. 100 µg / vrk. Mittayksikkönä mikrogramma (µg) sekä kansainväliset yksiköt (IU); 10µg = 400IU
D-vitamiinin saanti ruoasta
Rasvaiset kalat ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä. Hyvänä D-vitamiinin lähteenä toimivat myös maitotuotteet ja levitteet, joihin on lisätty D-vitamiinia.
Pitoisuus 100 g annoksessa:
- Kuha 24,8 µg
- Siika 22,1 µg
- Kevytlevitteet ja margariinit 20,0 µg
- Silakka 17,0 µg
- Kantarelli 12,8 µg
Auringosta saatu D-vitamiinin kerta-annos on 20 minuutin aikana jopa 10 000 IU (250 µg). Kahden viikon säännöllinen oleskelu auringossa yli kaksinkertaistaa seerumin kalsidiolipitoisuuden. Pitoisuus laskee kuitenkin viikkojen kuluessa, eikä yksi ns. aurinkoloma riitä kattamaan koko talven D -vitamiinitarvetta.
D-vitamiinin yliannostus
Runsaskaan D-vitaminoitujen maitovalmisteiden käyttö ei lisää saantia yli turvallisena pidetyn saannin ylärajan. D-vitamiinin saanti ihosta tai perusravinnosta ei voi aiheuttaa myrkytystä, mutta munuaispotilaiden saama D-vitamiinin aktiivinen muoto (kalsitriolin) saattaa johtaa yliannokseen.
Myrkytysoireita voi esiintyä, kun S-D-25 on yli 300 nmol/l, jolloin usein myös veren kalsiumpitoisuus on kohonnut. Oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus.
D-vitamiinimittaus Mehiläisessä
D-vitamiinin voi mittauttaa laboratoriossa ilman lähetettä. Voit varata ajan verkkoajanvarauksesta mihin tahansa Mehiläisen toimipisteeseen. Näytettä ennen ei tarvitse olla syömättä tai juomatta, eikä sitä tarvitse ottaa tiettyyn kellonaikaan.
D-vitamiinimittauksen hinta
D-vitamiinimittaus ja muut yleisimmät näytteenotot ja tutkimukset (ilman Kela-korvausta) löytyvät laboratoriotutkimusten hinnastosta.
Mistä näen tutkimuksen tulokset?
Laboratoriokokeiden tulokset tallentuvat OmaMehiläiseen. OmaMehiläistä voit käyttää kännykälläsi lataamalla OmaMehiläinen-sovelluksen sovelluskaupasta.