Kukapa meistä ei olisi pohtinut muutaman ylimääräisen kilon pudottamista tai kunnon parantamista. Mielessä on vielä muisto siitä, millaista oli, kun housunkaulus ei puristanut näin paljon tai portaiden nouseminen ei hengästyttänyt aivan yhtä runsaasti.
Huono kunto ja liikapaino ovat riskitekijöitä useisiin suomalaisiin kansansairauksiin. Riittävä liikunta auttaa ehkäisemään ja hoitamaan monia elämäntapoihin liittyviä sairauksia. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monissa tapauksissa samalla tavoin kuin hyvä ruokavalio.
Jo suhteellisen pienellä laihtumisella voi saada merkittäviä terveyshyötyjä. Riski sairastua erilaisiin sairauksiin pienenee, jaksaa enemmän ja nukkuu paremmin. Myös elämänlaatu paranee.
Liikkumattomuus on yhtä haitallista kuin tupakka
Liikkumattomuutta pidetään nykyään terveydelle yhtä suurena vaaratekijänä kuin tupakointia, veren korkeaa kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta. Liian vähäinen liikunta on yhteydessä moniin sairauksiin ja vaivoihin.
Liikunta todistetusti:
- pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä
- pienentää vaaraa sydän- ja verisuonitauteihin
- pienentää aikuistyypin diabeteksen kehittymisen riskiä
- pienentää riskiä korkeaan verenpaineeseen
- alentaa kohonnutta verenpainetta
- pienentää paksusuolen syövän kehittymisen riskiä
- auttaa painon säätelyssä
- vähentää lievää ahdistusta ja masennusta
- auttaa säilyttämään ja hankkimaan terveet luut, lihakset ja jänteet
- vahvistaa iäkkäitä henkilöitä
- edistää psyykkistä hyvinvointia, auttaa ainakin lievien stressien hallinnassa
Säännöllinen liikunnan harrastus vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin alentamalla haitallista kolesterolia (LDL- kolesterolia) ja triglyseridejä sekä lisäämällä hyvää kolesterolia (HDL-kolesteroli), erityisesti sellaisilla henkilöillä, joilla arvot ovat epäedulliset.
Säännöllisellä liikunnalla on suotuisa vaikutus myös insuliiniherkkyyteen ja riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Ne, joiden sairastumisriski aikuistyypin diabetekseen on suurin, hyötyvät eniten säännöllisestä liikkumisesta.
Fyysisellä aktiivisuudella on merkittäviä vaikutuksia kehon koostumukseen ja aineenvaihduntaan. Liikunta lisää energian kulutusta ja auttaa ylläpitämään ja lisäämään lihasmassaa. Tämä puolestaan nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa ja lisää rasvanpolttokykyä sekä liikunnan että levon aikana. Näin ollen säännöllisellä liikunnalla on tärkeä merkitys painon pitkäaikaisessa säätelyssä.
Liikunta on tärkeää myös ylipainoisille henkilöille, vaikka paino ei alenisikaan. Lihavuuden aiheuttama sairastuvuus ja kuolleisuus ovat selvästi pienempiä niillä, joiden fyysinen kunto liikapainosta huolimatta on hyvä.
Fyysinen aktiivisuus lisää ja ylläpitää luun tiheyttä ja voi näin ehkäistä osteoporoosia. Ikääntyvillä liikunta hidastaa luun haurastumista ja auttaa tasapainon hallinnassa. Nämä molemmat asiat vähentävät vaaraa saada kaatumiseen liittyvä luunmurtuma.
Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin. Fyysistä aktiivisuutta onkin käytetty hyvin tuloksin osana masentuneisuuden hoitoa.
Millaista liikuntaa?
Terveyshyötyjä tuovan liikunnan ei tarvitse olla rasittavaa rehkimistä. Sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon riittää "arkiliikunta". Arkiliikunta tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä.
Mikäli toiveissa on enemmän hyötyjä, liikunnan pitää kestää pidempään ja sen tulee olla voimallisempaa.
Alal näet esimerkkejä erityyppisistä liikuntamuodoista ja niiden suositeltavasta päivittäisestä määrästä. Päivän suositeltavaan liikuntamäärään riittää yhden tavoitteen täyttyminen, esimerkiksi reipasta kävelyä 30 min.
Liikunta: Suositeltava päivittäinen aika:
Portaiden nousu, hiihto 8-10km/t,juoksu 8-10km/t,
pyöräily 20km/t, uinti 45 m/min, aerobic 15-20 min
Reipas kävely, pyöräily 15km/t,
rauhallinen pallopeli (lentopallo tms.), lehtien haravointi,
ruohon leikkuu työntökoneella, golf kävellen 25-35 min
Siivous, rauhallinen kävely 40-50 min
Vastaavan terveysvaikutuksen voi saavuttaa tehokkaammalla, mutta lyhytkestoisemmalla liikunnalla (hölkkä, hiihto, uinti jne.). Suuremmasta energiankulutuksesta on hyötyä.
Mitä tulee ottaa huomioon liikuntaa aloittaessa
Jos liikunnan harrastamisen aloitus on ajankohtaista, mutta ei oikein tiedä, miten sen tekisi ja mikä on turvallista, asiantuntevan lääkärin ohjeet helpottavat ja tuovat turvallisuutta. Lääkäri voi myös kannustaa ja motivoida sopivan liikuntamuodon pariin. Ohjaus paikallisesti toimivaan ryhmään on myös oivallinen ratkaisu. Lääkärin tarkastus on myös paikallaan, jos sinulla on seuraavia riskitekijöitä:
- sydänkuolemia suvussa
- tupakointi
- kohonnut verenpaine
- korkea kolesteroliarvo
- poikkeava sokeritasapaino, diabetes
- lihavuus
- korkea ikä
Oikein valittu ja suoritettu turvallinen kuntotesti auttaa ja motivoi liikuntaan. Kuntotestin perusteella tulee aina laatia henkilökohtainen ja yksilöllinen liikuntaohjelma.
Mehiläisen asiantuntijat apunasi
Mehiläisen asiantuntijat ovat tukenasi painonpudotuksessa ja painonhallinnassa. Voit kysyä neuvoa asiakaspalvelustamme puhelimitse numerosta 010 414 00 (avoinna 24/7) tai laittamalla viestiä verkkoajanvarauksemme chatissa. Voit olla yhteydessä asiakaspalvelumme terveydenhuollon ammattilaisiin myös WhatsAppin tai Facebookin ja Twitterin kautta. Päivystämme somessa joka päivä klo 8-16.