Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen ja ikävä vaiva. Hyvä hoito auttaa atoopikkoa elämään sairauden kanssa. Atooppinen ihottuma on hyvin oikukas, mutta sen kanssa pärjää, kun oppii tuntemaan sairauden konnankoukut, kiertämään karikot ja toteuttamaan perushoidon. Apua kannattaa hakea. Digiklinikalta saat apua iho-oireisiin ilman ajanvarausta mistä ja milloin tahansa.
Monimuotoinen atooppinen ihottuma ei näyttäydy samanlaisena läpi elämän, vaan se vaihtelee esiintymisalueiltaan sekä vaikeusasteeltaan. Atooppinen ihottuma oireilee aina kutinana, useimmiten kuivuutena ja punoituksena, turvotuksena ja alkuvaiheessa jopa visvaisuutena. Joskus iho saattaa ”lehahdella” voimakkaastikin, kun taas toisinaan on pitkiä, jopa vuosia kestäviä, vähäoireisempia jaksoja. Jo kroonistunut ihottuma näkyy ihon jäkälöitymisenä ja paksuuntumisena.
Atooppisen ihon oireet
Atooppisen ihon yleisimpiä oireita ovat:
- kutina
- kuivuus
- punoitus
- turvotus
- visvaisuus (varsinkin alkuvaiheessa)
- kroonistunut ihottuma näkyy ihon jäkälöitymisenä ja paksuuntumisen
Atooppisen ihottuman tutkiminen
Mehiläisen ihotautilääkärin vastaanotolla selvitetään taustatiedot.
- Missä iässä ihottuma on alkanut?
- Onko vaihtelua vuodenajan mukaan?
- Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat?
- Liittyykö ihottuman esiintyminen joidenkin ruoka-aineiden nauttimiseen?
- Esiintyykö spontaanisti oireettomia jaksoja?
- Mikä on oireettomien jaksojen ruokavalio?
- Minkälaista hoitoa on kokeiltu? Mikä on tehonnut parhaiten?
- Millä tavalla ja kuinka usein pestään?
- Kuinka paljon lapsi kärsii?
- Häiriintyykö yöuni?
- Onko muita kuin iho-oireita?
- Mikä on perimä; onko vanhemmilla tai sisaruksilla ihottumaa tai allergioita?
Lapselle tehdään lisäksi täydellinen kliininen tutkimus. On tärkeää tutkia koko iho sekä katseella että ihon pintaa tunnustellen. Lasta ja nuorta on hyvä jo etukäteen informoida tutkimuksesta. Lisäselvityksiä ja laboratoriotutkimuksia tehdään tarpeen mukaan.
Ihoinfektiota epäiltäessä tarvitaan joskus bakteeri- ja sieniviljelynäytteitä. Allergiatutkimuksista tavallisin on ihopistokoe, jossa tutkitaan elimistön herkistymistä ruoka-aineille tai muille ympäristöallergeeneille. Herkistymistä voidaan myös tutkia verinäytteestä. Imeväisikäisille tehdään yleensä rajallinen tutkimus keskeisille ruoka-aineille. Isommilla tutkitaan toisinaan lisäksi eläimille, siitepölyille sekä kasviksille ja mausteille herkistymistä.
Allergiatestien merkitys on kuitenkin vain suuntaa antava. Niissä esiintyy sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia; toisin sanoen - positiivinen testitulos ei yksinään riitä varmistamaan ruoka-allergiaa eikä negatiivinen testitulos täydellä varmuudella sulje pois yliherkkyyttä. Sen vuoksi tarvitaan myös ruoka-ainealtistuksia varmistamaan tai sulkemaan pois allergia.
Ruoka-ainealtistuksen pääpiirteet ovat seuraavat: välttämisvaiheessa jätetään pois kaikki epäillyt ruoka-aineet. Kun oireet ovat lieventyneet tai poistuneet, altistetaan syöttämällä epäiltyä ruoka-ainetta. Ruoka-aineet altistetaan yksi kerrallaan. Turhien rajoitusten välttämiseksi pitäisi lapsen ravitsemuksen kannalta keskeiset ruoka-aineet aina altistaa. Altistus tehdään kotona tai valvotusti esim. allergiapoliklinikalla. Valvottu altistus on tarpeen vaikeassa allergiassa tai mikäli oireet ovat vaikeasti tulkittavia. Kelan etuuksien myöntäminen edellyttää yleensä valvottua altistusta.
Atooppinen ihottuma - kotihoito
Atooppisen ihon hoidon kulmakivi on kotona tapahtuva päivittäinen ihon rasvaus perusvoiteella. Kun iho on kuiva, hilseilevä ja halkeileva, tarvitaan rasvaisempi voide. Ihon kuivuuden helpottaessa esimerkiksi talvikauden vaihtuessa kevääksi ja kesäksi riittää yleensä vesipitoisempi emulsiovoide. Osa ihottumista paranee kesäksi niin hyvin että rasvausta ei ollenkaan tarvita. Talven pakkasissa iho kannattaa suojata mahdollisimman hyvällä vaatetuksella tai käyttää täysin vedettömiä suojavoiteita. Rasvauksen voi hyvin tehdä ulkoilun jälkeen.
Paikallisrasvojen hoitovalikoimaa täydentävät limuusivoiteet, jotka vaikuttavat tulehdusprosessiin suoraan solutasolla ja sopivat myös pidempiaikaiseen käyttöön. Limuusivoiteilla voidaan paitsi hoitaa ihon tulehdusta, niin myös ennaltaehkäistä niiden syntymistä, mikä pitää ihottumat paremmin kurissa ja estää niiden pahenemisen. Tällainen ylläpito- ja estohoito sopii erityisesti ohuille ihoalueille.
Atooppinen ihottuma - hoito
Siinä vaiheessa kun kotikonstit eivät enää auta, kutina lisääntyy ja yöunet häiriintyvät, on atooppisen ihottuman hoidoksi syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle.
- Tuolloin potilaan iholle on yleensä päässyt jo kehittymään tulehduksellista ihottumaa. Tällöin atooppisen ihottuman hoitona kortisonivoiteet ovat ensisijainen vaihtoehto. Lapsien kohdalla sekä ohuilla ihoalueilla hoitona käytetään yleensä mietoja kortisonivoiteita ja aikuisia hoidamme keskivahvoilla valmisteilla. Mikäli iholla näkyy bakteeri-infektioiden merkkejä, käytetään kortisonivoiteita jotka sisältävät antibakteerisen aineksen. Ihon bakteeri-infektio vaatii hoidoksi toisinaan myös antibioottikuurin. Kortisoni sinällään jo rauhoittaa tulehdusta, ja kutinaa voidaan lievittää myös antihistamiineilla, kertoo lastentautien erikoislääkäri Ove Mickelsson.
Atooppinen ihottuma - valohoito
Atooppinen ihottuma pahenee usein talvella ihon altistuessa kuivalle ilmalle. Auringonvalon puute ei tee iholle myöskään hyvää. Atooppinen iho hyötyy myös valohoidosta, sillä ultraviolettisäteily vahvistaa ihon pintakerrosta ja rauhoittaa atooppista ihotulehdusta. Mikäli oireet eivät taltu paikallis- ja valohoidoilla, vaikea-asteisia ihottumia hoidetaan myös ns. systeemilääkkeillä.
Atooppinen ihottuma lapsella
Atooppinen ihottuma on melko yleistä lapsuusiässä.
- Päälaki, kasvot, vartalo ja raajojen ulkosyrjät ovat varhaisen ihottuman lempipaikkoja. Isommilla lapsilla ihottuma paikallistuu mm. taipeisiin, silmäluomille ja kaulan alueelle. Ihottuman lisäksi vauvalla saattaa olla muitakin allergiaan viittaavia oireita: nokkosihottumaa, runsasta pulauttelua, oksentelua, ruokahaluttomuutta, ilmavaivoja, ripulia, koliikkia, yöllistä levottomuutta, limaisuutta ja joskus jopa hengityksen vinkunaa, kertovat lastentautien erikoislääkärit Ove Mickelsson ja Leena Kujala Mehiläisestä.
Potilaan tulessa vastaanotolle laaditaan hänelle henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Atooppinen ihottuma on negatiivisesti elämänlaatuun vaikuttava sairaus, eikä sen kanssa kannata jäädä yksin. Lääkäriltä tulevan tuen lisäksi tietoa ja vertaistukea voi hakea esimerkiksi ihopotilaiden keskusjärjestöstä, Iholiitosta.
Digiklinikalta apua iho-oireisiin
Digiklinikalta saa apua iho-oireisiin ilman ajanvarausta mistä ja milloin tahansa. Löydät Digiklinikan OmaMehiläisestä lataamalla ilmainen OmaMehiläinen-sovellus älypuhelimeesi tai kirjautumalla OmaMehiläinen-verkkopalveluun.
Lataa OmaMehiläinen-mobiilisovellus iPhoneen
Lataa OmaMehiläinen-mobiilisovellus Android-puhelimeen
Lue myös:
Lasten atooppisen ihottuman erityispiirteet
Lapsuuden atooppinen marssi