Kun keuhkoputkiston ja henkitorven limakalvot ärtyvät flunssassa, tulee yskää ja yskiessä nousee limaa. Tätä viruksen tai bakteerin aiheuttamaa limaista yskää kutsutaan keuhkoputkentulehdukseksi eli bronkiitiksi.
Keuhkoputkentulehduksen tarttuminen
Äkillistä eli akuuttia keuhkoputkentulehdusta aiheuttavat samat virukset, jotka aiheuttavat flunssaa. Virusperäinen keuhkoputkentulehdus tarttuu samalla tavoin kuin flunssa – pisara- ja kosketustartuntana. Virusta päätyy ilman kautta hengitysteihin tai pinnoille, mistä tartunnan voi saada kosketuksen kautta. Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus taas ei tartu, koska se on elimistön omien bakteerien aiheuttama jälkitauti.
Hyvä käsihygienia on tärkeää tartunnalta suojautumisessa. Kädet tulee pestä huolellisesti saippualla ja kuivata hyvin. Myös yskimiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja estää viruksen leviäminen ilmaan esimerkiksi yskimällä hihaan tai nenäliinaan. Myös yskimisen jälkeen on tärkeää pestä kädet huolellisesti.
Lue ohjeet:
Käsienpesu - näin käytät oikein saippuaa ja käsidesiä
Tupakointi, astma ja allergia lisäävät riskiä sairastua bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen. Tupakoimattomuus sekä astma- ja allergiaoireiden hoito voivat auttaa välttämään keuhkoputkentulehduksen.
Keuhkoputkentulehduksen oireet
Keuhkoputkentulehduksen oireita ovat tyypillisesti
- limainen yskä
- muut flunssan oireet, kuten nuha, kurkkukipu ja kuume
Jos yskä on kuivaa ja hakkaavaa, johtuu se todennäköisesti kurkunpääntulehduksesta. Mikäli limaiseen yskään liittyy myös korkeaa kuumetta, mutta ei muita flunssaoireita, saattaa kyse olla myös keuhkokuumeesta.
Keuhkoputkentulehduksen aiheuttaman limaisen yskän paranemisaika on yleensä noin kaksi viikkoa. Jos yskä kuitenkin jatkuu pitkään eikä siihen liity bakteeritulehdusta tai kuumetta, voi kyse olla kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta eli limaisesta yskästä ilman muita flunssan oireita. Usein tupakoitsijat ja astmaatikot ovat herkempiä krooniselle keuhkoputkentulehdukselle ja he sairastavat saavat yleensä myös helpommin bakteeritulehduksen.
Voit olla yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan OmaMehiläinen-sovelluksen ja -verkkopalvelun Digiklinikan kautta. Digiklinikan lääkäri voi arvioida tilannetta milloin lääkärin tavalliselle vastaanotolle olisi syytä hakeutua.
Keuhkoputkentulehduksen jälkitaudit
Jos keuhkoputkentulehduksessa olo hetkellisesti paranee ja huonontuu taas uudestaan, voi olla kyse jälkitaudista, kuten bakteeriperäisestä keuhkoputkentulehduksesta, joka vaatii lääkärissä käyntiä. Viruksen vaurioittama limakalvo on alttiimpi hyökkäyksille, jolloin elimistössä muhivat bakteerit käyttävät sitä hyväkseen ja alkavat lisääntyä. Muita keuhkoputkentulehduksen jälkitauteja ovat esimerkiksi keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Mikäli vointi heikkenee, on syytä hakeutua lääkäriin.
Keuhkoputkentulehdus lapsella
Hyvin pienillä lapsilla virusperäiset keuhkoputkentulehdukset voivat olla hankalia hoitaa. Koska lapsen hengitystiet ovat pienet, jo pelkkä limakalvoturvotus voi aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista. Lasten kohdalla puhutaankin usein bronkioliitistä eli pienten keuhkoputkien tulehduksesta. Hengenahdistus keuhkoputkentulehduksen yhteydessä vaatii lääkärihoitoa.
Lue lisää:
Lapsen vaikeutunut hengitys
Miten keuhkoputkentulehdus todetaan?
Keuhkoputkentulehdus todetaan yleensä potilaan kertoman perusteella terveydentilasta ja taudin synnystä. Keuhkoja kuuntelemalla ei voida todeta keuhkoputkentulehdusta, mutta sen avulla voidaan arvioida keuhkokuumeen mahdollisuutta. Samasta syystä otetaan tarvittaessa myös keuhkokuva ja mitataan veren CRP- eli tulehdusarvo, vaikka keuhkoputkentulehduksen diagnosoinnissa niistä ei ole apua.
Keuhkoputkentulehduksen hoito
Keuhkoputkentulehdusta hoidetaan yleensä samoin kuin flunssan oireita – lepo, höyryhengitys sekä kuumat juomat ja muu nesteytys helpottavat usein oloa. Keuhkoputkentulehdus ei yleensä vaadi kiireellistä hoitoa. Sekä bakteeri- että virusperäiseen keuhkoputkentulehdukseen liittyvä yskä paranee yleensä kahden viikon aikana itsestään.
Myös bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus paranee usein ilman antibioottihoitoa. Jos paranemista halutaan nopeuttaa esimerkiksi astman tai muun keuhkosairauden yhteydessä, voi antibioottihoitoa käyttää harkiten.
Milloin lääkäriin?
Lääkärissä kannattaa käydä, jos
- limainen yskä pitkittyy ja jatkuu yli kaksi viikkoa
- kuume ja flunssa jatkuvat yli kolme vuorokautta tai
- kuume nousee korkeaksi ilman flunssan oireita
Voit olla yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan OmaMehiläinen-sovelluksen ja -verkkopalvelun Digiklinikan kautta. Digiklinikan lääkäri voi arvioida tilannetta milloin lääkärin tavalliselle vastaanotolle olisi syytä hakeutua.
Milloin takaisin töihin, kouluun tai päiväkotiin?
Oma vointi määrää sairasloman tarpeen keuhkoputkentulehduksen yhteydessä. Töihin, kouluun tai päiväkotiin voi palata, kun vointi sen sallii. Fyysistä rasitusta ja liikuntaa kannattaa välttää pari viikkoa sairastumisen jälkeen.
Asiantuntijana artikkelissa Ari Rosenvall, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri.