Ärtyvän suolen oireyhtymä, IBS, vanhalta nimeltään ärtynyt paksusuoli, on toiminnallinen vatsavaiva. Tämä tarkoittaa sitä, että suoli oireilee, mutta suoli on sinänsä terve ja normaali.
Suolessa ei siis näy esimerkiksi tähystyksessä tulehdusta tai muuta poikkeavaa. Oireyhtymään kuuluu vatsakipujen lisäksi suolen toiminnan häiriöitä. Ärtyvän suolen oireet voivat olla samankaltaisia kuin esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien tai keliakian. Jos on jatkuvia vatsa- tai suolioireita, kannattaa mennä lääkäriin selvittämään oireiden syy. Sairauksien mahdollisuus on tärkeää sulkea pois.
Mistä ärtynyt paksusuoli johtuu?
Syitä ärtyneen suolen oireyhtymään on monia ja ne ovat myös yksilöllisiä. Toisten ihmisten vatsa on herkempi kuin toisten. Suoli voi ärtyä seuraavista asioista:
- stressistä,
- tietyistä ruoka-aineista,
- epäsäännöllisestä ateriarytmistä,
- kiireellä syömisestä ja
- liian isoista ruoka-annoksista.
Vatsatauti ja bakteerit vatsavaivojen taustalla
Myös vatsataudit, kuten norovirus, sekä matkojen vatsapöpöt, kuten kampylobakteeri, salmonella ja alkueläimet voivat saada suolen ärtymään. Osalla ihmisistä suolen toiminta rauhoittuu jonkin ajan kuluttua siitä, kun virus tai bakteeritartunta on ohi, mutta toisilla ärtyvän suolen oireyhtymä jää pysyväksi kiusaksi.
Ärtynyt paksusuoli eli IBS - oireet
Ärtyvän suolen oireita ovat vatsakivut, ripuli ja ummetus. Välillä voi olla ummetusta, välillä ripulia, joillakin sama oire toistuu, osalla oireet vaihtelevat. Mahdollinen vatsakipu helpottaa usein ulostamisen jälkeen. Monilla vatsa turpoaa iltaa kohden. Oireena voi olla myös äkillinen tarve ulostaa, tunne, ettei suoli tyhjene kunnolla sekä lima ulosteissa. Vatsaoireiden lisäksi voi olla virtsavaivoja, päänsärkyä, närästystä ja ei-sydänperäisiä rintakipuja. Oireet voivat hävitä välillä ja sitten taas palata.
Jos ripuli tai ummetus on vaikeaa, ulosteessa on verta, paino laskee, esiintyy kuumeilua tai yölläkin joutuu käymään ulostamassa, voi olla kyse jostakin vakavammasta kuin ärtyvästä suolesta. Silloin kannattaa mennä lääkäriin.
Ärtyneen suolen tutkiminen
Lääkäri haastattelee potilaan ja teettää haastattelun perusteella usein laboratoriokokeita, kuten verikokeita ja ulostenäytteitä. Näiden perusteella voi jo löytyä viitteitä siitä, onko kyse jostain vakavammasta kuin ärtyvästä suolesta. Verikokeet antavat esimerkiksi merkkejä mahdollisesta keliakiasta tai tulehduksellisista suolistosairauksista ja laktoosi-intoleranssiepäily voi saada vahvistuksen verinäytteestä. Tarpeen mukaan lääkäri teettää vielä paksusuolen ja mahan tähystyksen.
Jos mitään elimellistä sairautta ei löydy, jäljelle jää ärtyvän suolen oireyhtymä. Se ei ole vaarallinen, mutta erittäin ikävä ja kiusallinen.
Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito
Tärkeintä ärtyvän suolen hoidossa ovat säännölliset elämäntavat ja ruokailurytmi. Koska stressi ja kiire lisäävät usein oireita, niitä kannattaa pyrkiä välttämään. Liikunta ja riittävä kuitujen käyttö on tärkeää erityisesti ummetuksesta kärsivillä. Oireet voivat tuntua liittyvän tiettyihin ruoka-aineisiin, mutta todellinen ravintoaineyliherkkyys on kuitenkin harvinaista. Apua erityisesti turvotukseen, ilmavaivoihin ja siten vatsakipuihin voi saada FODMAP-ruokavaliosta. Tässä ruokavaliossa vältetään ohutsuolesta imeytymättömiä ja paksusuolessa käyviä hiilihydraatteja.
Jos perustutkimukset on tehty ja lääkäri on todennut ärtyvän suolen oireyhtymän, oireisiin voi käyttää myös ripuli- ja ummetuslääkkeitä lääkärin tai apteekin antamien ohjeiden mukaisesti. Kuituvalmiste voi tasapainottaa suolentoimintaa ja tätä voi käyttää vaikka lopun elämäänsä. Hankaliin vatsakipuihin on olemassa myös reseptillä määrättäviä lääkkeitä.
Ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyys
Tutkimusten mukaan ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy 5–25 prosentilla länsimaalaisista ihmisistä jossain vaiheessa elämää tai aika ajoin. Oireyhtymä on kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.
Asiantuntijana artikkelissa on LT, gastroenterologian erikoislääkäri Satu Väkeväinen. Tutustu Sadun osaamiseen ja varaa aika
Lue lisää: