Erilaiset stressaavat tilanteet kuuluvat elämään, ja lähes mikä tahansa positiivinen tai negatiivinen muutos arjessamme voi vaikuttaa meihin stressaavasti. Normaalisti käytämme melko vakiintuneita sopeutumis- ja hallintakeinoja stressiä kohdatessamme, ja palaamme pian tasapainoon.
Hyvä vai paha stressi?
Kaikki stressi ei siis ole haitallista, ja lyhytaikaista stressiä ihminen kestää yleensä paremmin kuin pitkäkestoista. Stressi voi saada ihmisen tekemään parhaansa, ja stressaava tilanne saattaa myös ajaa eteenpäin esimerkiksi tekemään tarvittavia elämänmuutoksia.
Stressitilanteessa elimistö erittää kortisolia eli stressihormonia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on suojella meitä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen.
Joskus henkilö saattaa kuitenkin kohdata niin paljon vaatimuksia, muutoksia tai muita stressitekijöitä, että omat käytettävissä olevat voimavarat menevät äärimmilleen tai ylittyvät. Yleisimmin stressi kumpuaa ihmissuhteista, omasta tai läheisten terveydestä sekä työstä. Jokaisella on oma yksilöllinen maksimimäärä, jonka kestää stressiä luhistumatta sen alle.
Stressin oireet
Haitallinen, jatkuva stressi aiheuttaa monenlaisia oireita ja voi pitkittyessään olla terveydelle vaarallista.
Stressin oireet ovat tyypillisesti seuraavat:
- Stressivatsa eli ärtyvän suolen oireyhtymä
- Päänsärky
- Erilaiset ihottumat
Stressivatsan oireita ovat kipu ja tukala tunne vatsan alueella, vatsan turvotus, ripuli ja ummetus. Se on vaaraton, mutta haittaa elämänlaatua. Stressivatsasta kärsii jopa yli puoli miljoonaa suomalaista.
Iholla stressi voi näyttäytyä vilkastuneena talintuotantona ja finneinä, kutinana ja hilseilynä, sekä ajoittaisina punaisina läikkinä. Stressi-ihottuma nousee yleensä kaulalle ja dekolteen alueelle jännittävässä tilanteessa, stressihormonin ja adrenaliinin vaikutuksesta.
Myös sydämentykytys tai rytmihäiriöt, hikoilu, tihentynyt virtsaamisen tarve, selkävaivat sekä toistuvat flunssat voivat kertoa liiasta stressistä.
Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unihäiriöt, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Stressi näyttäytyy herkästi myös perhe- ja parisuhdeongelmina tai toisaalta täydellisenä eristäytymisenä sosiaalisista suhteista.
Stressin hoito - milloin lääkäriin?
Vakava stressitila voi johtaa totaaliseen lamaantumiseen eli burn-outiin, masennukseen, päihteiden liikakäyttöön ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Tällöin lääkäriin on hakeuduttava välittömästi.
Kahden viikon nyrkkisääntö
Psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä painottaa, että vaikka tietty määrä stressiä kuuluu elämään, liian kauan ei pidä epäröidä avun hakemista. Hoitoon hakeutumisen aikarajana hän pitää kahta viikkoa.
–Jos stressioireita, esimerkiksi unettomuutta ja vatsaoireita, jatkuu kahden viikon ajan, ajatukset kiertävät samaa ahdistavaa rataa, ystävät kuormittuvat ongelmien vatvomisesta ja asioiden märehtimistä ei tunnu saavan poikki, on syytä hakeutua lääkäriin. Vatsaoireiden osalta lääkäri voi sulkea pois keliakian ja laktoosi-intoleranssin, jotka voivat myös aiheuttaa stressivatsalle tyypillisiä oireita, Tuominen sanoo.
Asiantuntijan kanssa on tärkeää myös päästä jakamaan mieltä painavia huolia sekä pohtimaan sitä, vaatiiko itseltään liikaa. Yksin pärjäämisen eetos on ajassamme lujassa, psykoterapeutti Minna Tuominen harmittelee.
–Menestyvän ihmisen tulisi muka pärjätä ja jaksaa aina vain yksin. Osoittaa kuitenkin suurta myötätuntoa itseä kohtaan tunnustaa, että tarvitsen muita. Onnellisuustutkimuksetkin puhuvat sen puolesta, että yhdessä toimivat ihmiset ovat tyytyväisimpiä ja myös fyysisesti terveimpiä, Tuominen sanoo.
Lue lisää: Väsymys vai uupumus?
Vinkkejä stressin helpottamiseen
Stressin itsehoidossa oleellista on järjestellä omaa ajankäyttöään. Mukavista asioista saa positiivista stressiä, joka auttaa jaksamaan – mutta niiden tekemiselle täytyy järjestää aikaa. Psykoterapeutti Minna Tuominen kehottaakin jakamaan vuorokauden kolmeen osaan: työ tai opiskelu, rentoutuminen ja uni.
–Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kahdeksan tuntia olisi hyvä tehdä työtä tai muuta hyödyllistä ja järkevää, kahdeksan tuntia jotakin itselle mukavaa, ja loput kahdeksan tuntia tulisi suoda levolle eli unelle. Joka viikko pitäisi myös irtautua työnteosta vähintään puoleksitoista vuorokaudeksi, Tuominen suosittelee.
Tee stressitesti
Oman stressitason määrittelemiseksi voi laskea stressipisteensä. Testejä löytyy internetistä lukuisia. Psykoterapeutti Minna Tuominen painottaa vielä ruokavalion tärkeyttä stressin hoidossa. Piristeitä ja muita nautintoaineita hän suosittelee käyttämään vain kohtuudella.
–Elimistö voi olla kovilla jo yksin siitä syystä, että henkilö juo liikaa kahvia tai alkoholia. Suosittelenkin kohtuutta kaikkeen, myös liikuntaan. Liikunta on avainasemassa stressinhallinnassa ja rentoutumisessa, mutta raitis ilma itsessään ja reipas kävely tekee jo hyvää, kaikkien ei tarvitse harjoitella maratonia varten.
Mehiläisellä on myös kuormittumista ja palautumista mittaava hyvinvointianalyysi, jossa selvitetään sykevaihteluvälin avulla palautumista kuormittumisesta ja stressistä.
Miten eroon stressistä – Kuuntele!
Työpsykologi Maria Kenola kertoo, onko stressi aina kielteinen ilmiö ja pitäisikö stressiä pyrkiä vähentämään vai voiko sen valjastaa edukseen.
Voit myös lukea haastattelun artikkelina työpsykologin haastattelu, miten hallita stressiä
Jos tunnistat itselläsi pitkittyneitä stressin oireita, hakeudu rohkeasti yleislääkärin vastaanotolle, josta saat tarvittaessa lähetteen psykoterapeutille tai psykologille. Työterveyshuollon piirissä ensikäynti työterveyslääkärilläsi ohjaa sinua tarvittaessa eteenpäin.