Refluksi tarkoittaa happaman mahalaukun sisällön nousua ruokatorveen. Tätä esiintyy lähes kaikilla ajoittain, usein lyhytaikaisesti ja ilman oireita. Refluksitaudista puhutaan, kun mahansisällön nousu ruokatorveen aiheuttaa toistuvasti närästystä tai ruokatorven tulehdusta.
20 prosenttia ihmisistä kärsii närästyksestä viikoittain ja noin 10 prosenttia päivittäin.
Kyseessä on hyvin yleinen vaiva, johon haetaan usein helpotusta apteekin käsikauppavalmisteista ja jonka vuoksi myös hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Refluksi ja närästys voi olla monen tekijän summa ja jopa stressi voi aiheuttaa närästystä.
Refluksin oireet
Refluksin yleisin oire on närästys. Siinä tuntuu poltetta tai kirvelevää tunnetta tai kipua ylävatsalla tai rintalastan takana. Refluksi voi myös oireilla mahansisällön nousuna suuhun saakka. Joillakin esiintyy äänen käheyttä ja kurkkukipuja.
Nielemiskivut ja -vaikeudet ovat harvinaisempia oireita ja vaativat perusteellisempia tutkimuksia.
Refluksi pahentaa usein astman oireita ja voi altistaa toistuville hengitysteiden ja poskionteloiden tulehduksille. Jos mahansisältö nousee suuhun saakka, hampaisiin voi tulla kiillevaurioita.
Mikä refluksia aiheuttaa?
Ruokatorven alasulkija on monen anatomisen rakenteen yhdistelmä. Se on tärkeä osa refluksilta suojautumista. Jos alasulkijan paine on alentunut, usein happama mahansisältö nousee ruokatorveen.
Palleatyrä altistaa alasulkijan paineen laskulle ja siten refluksille. Palleatyrä tarkoitetaan pallealihaksessa olevaa tavanomaista väljempää ruokatorven aukkoa eli ruokatorven "läpivienti" pallealihaksen läpi on tavanomaista väljempi.
Tupakointi, alkoholi, kahvi sekä tietyt ruoka-aineet, kuten rasvat, suklaa ja sitrusmehu, voivat aiheuttaa närästystä. Tukevan aterian jälkeen erityisesti makuuasennossa mahalaukun sisältö nousee herkemmin takaisin ruokatorveen. Ruokailun jälkeiset nokoset ja raskas ruokailu ennen nukkumaanmenoa altistavat refluksille.
Lue myös: Tupakoinnin lopettaminen
Myös ylipaino altistaa merkittävästi refluksille, koska keskivartalon runsas rasva lisää painetta mahalaukun suuntaan.
Tietyt lääkeaineet, kuten särkylääkkeet, ylirasitus sekä henkinen stressi voivat pahentaa närästystä.
Kuinka refluksitauti diagnosoidaan?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos närästys on toistuvaa tai esiintyy hälyttäviä oireita, kuten rinta-, nielemiskipua, ruuan takertumista, verenvuotoa tai laihtumista.
Joko yleis- tai sisätautilääkärin suorittama haastattelu ja kliininen tutkimus ovat keskeinen osa diagnostiikkaa. Refluksitaudin diagnoosi perustuu potilaan oirekuvaan, mahdolliseen lääkehoitokokeiluun, tähystystutkimukseen ja tarvittaessa ruokatorven pH-rekisteröintiin.
Lääkehoitokokelu on yksi osa diagnostiikkaa: annetaan kahden viikon happosalpaajakuuri ja jos oireet helpottuvat, tilanne sopii refluksitautiin.
Pitkällisen närästyksen lisäselvittelynä ja varsinkin jos esiintyy hälyttäviä oireita kannattaa tehdä mahalaukun tähystys eli gastroskopia. Tutkimuksen suorittaa vatsasairauksiin eli gastroenterologiaan erikoistunut kirurgi tai sisätautilääkäri.
Tähystyksen kesto on 5-10 minuuttia ja sen aikana nähdään ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tilanne. Yleensä samalla otetaan rutiinikoepalat pohjukaissuolen limakalvolta keliakian poissulkemiseksi sekä mahalaukun limakalvolta esimerkiksi helikobakteeritulehduksen toteamiseksi. Lisäksi voidaan diagnosoida palleatyrä ja ruokatorven mahdollinen tulehdus sekä silmämääräisesti että koepalojen avulla. Myös ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen haavaumat sekä kasvaimet nähdään tähystyksen yhteydessä.
Ruokatorven alaosassa voi esiintyä niin sanottua Barretin limakalvoa, joka on hyvänlaatuinen tilanne, mutta edellyttää tähystysseurantaa ja koepalojen ottamista noin kolmen vuoden välein.
Mikä auttaa närästykseen ja refluksiin?
Refluksin hoidossa pyritään estämään happaman mahansisällön nousua ruokatorveen ruokavalio- ja elämäntapamuutoksin.
- Vältä närästystä pahentavia ruoka- ja nautintoaineita.
- Vältä runsaita aterioita iltaisin ja ruokailun jälkeisiä nokosia.
- Yöllistä närästystä voi vähentää sängyn pääpuolen kohotuksella asettamalla sängynjalkojen alle puupalikat tai kiilamainen korotus, kuten tyyny, patjan alle.
- Ylipainoisilla laihduttaminen on keskeinen osa hoitoa edellä mainittujen keinojen lisäksi.
- Närästystä aiheuttava stressi ja ylirasitus täytyy myös huomioida elämäntapoja muokattaessa.
- Lievään ja tilapäiseen närästykseen riittää lääkehoidoksi apteekista ilman reseptiä saatavat valmisteet.
- Hankalamman oireilun taltuttamiseksi tarvitaan lääkärin vastaanottokäynnin yhteydessä suorittaman arvion perusteella kirjoitettu lääkekuuri, jonka vaikuttava aine salpaa mahalaukun hapon tuotannon. Tällä närästysoire saadaan usein kuriin parin päivän kuluessa. Närästyslääkkeitä voi käyttää lääkärin ohjeiden mukaan joko säännöllisesti, kuuriluonteisesti muutamia viikkoja oireiden pahentuessa tai vain tarvittaessa oireiden mukaan.
Hoitamattomana toistuva happaman mahansisällön nousu vaurioittaa ruokatorven alaosan limakalvoa ja saattaa aiheuttaa ruokatorven tulehduksen eli esofagiitin. Pitkäaikainen refluksi saattaa myös aiheuttaa pysyviä ruokatorven limakalvon solumuutoksia.
Milloin refluksitauti vaatii leikkaushoitoa?
Leikkaushoitoa harkitaan, jos refluksi on hankala ja lääkityksen tarve on jatkuva. Myös refluksiin liittyvä astman paheneminen on riittävä syy harkita leikkausta.
Leikkaushoidon tarpeen arvioi refluksitaudin hoitoon perehtynyt vatsakirurgian erikoislääkäri, joka käy läpi potilaan kanssa leikkauksen hyödyt sekä riskit.
Leikkaukseen liittyviä riskejä nostavat korkea ikä ja vaikeat perussairaudet, jolloin on usein parempi hoitaa närästystä lääkkeillä. Leikkausta ei voi tehdä, jos ylipainoa on paljon.
Leikkauksessa korjataan mahdollinen palleatyrä ja rakennetaan ruokatorven alaosan ympärille mahalaukun yläosasta takaiskuventtiili, joka estää happaman mahansisällön nousun ruokatorveen. Leikkaus estää ainakin osin röyhtäilyä ja siksi osalla leikatuista potilaista esiintyy ilmavaivoja.
Leikkaustulokset ovat varsin hyviä, mutta vuosien kuluessa osa rakennetuista takaiskuventtiileistä venyy ja närästys voi palata.
Muista nämä 7 asiaa refluksista
- Närästys on useimmiten krooninen vaiva, johon liittyy hankalampia ja vähäoireisempia jaksoja.
- Ruokavalio- ja elämäntapamuutokset, tupakoinnin lopettaminen sekä laihduttaminen auttavat useimpia.
- Lieviä ja tilapäisiä oireita voi lievittää apteekista ostettavilla käsikauppavalmisteilla.
- Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos närästysvaivaa esiintyy toistuvasti ja/tai tarvitaan säännöllistä lääkitystä.
- Pitkällisen närästyksen lisäselvittelynä voidaan tehdä mahalaukun tähystys.
- Kiireellinen mahalaukun tähystys on tarpeen, jos esiintyy nielemiskipua, ruuan takertumista, rintakipua, mahasuolikanavan verenvuotoa tai laihtumista.
- Lääkehoito auttaa useimpia närästysvaivaa potevia.
- Leikkaushoitoa harkitaan, jos potilaalla on pitkäkestoinen refluksitauti ja säännöllisen lääkityksen tarve.