- Ajoittainen karsastus on tavallista ensimmäisten elinkuukausien aikana ennen kuin lapsi oppii hallitsemaan silmälihaksiaan.
- Karsastuksen syy voi olla perinnöllinen. Esimerkiksi monen karsastavan lapsen suvussa on muita karsastavia henkilöitä.
- Lapsen karsastus vaatii usein hoitoa ja seurantaa, jotta näön kehitys saadaan turvattua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Karsastus on useimmille lapsille oireeton tila. Hoidossa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että lapselle ei kehity oireita, kuten
- kahtena näkemistä
- kenokaulaisuutta
- tai päänsärkyä.
Karsastuksen syy voi olla perinnöllinen. Esimerkiksi monen karsastavan lapsen suvussa on muita karsastavia henkilöitä.
Syynä voi myös olla taittovirhe, jolloin silmälasit saattavat osittain tai kokonaan riittää hoitamaan karsastusta. Harvemmin karsastuksen taustalla on jokin muu silmätauti.
Karsastus tarkoittaa sitä, että silmät katsovat toisiinsa nähden eri suuntiin. Toinen silmä kohdistuu siihen, mitä katsotaan, kun taas toinen ”katsoo” johonkin toiseen suuntaan, tavallisimmin sisään- tai ulospäin.
Karsastus voi joskus olla ns. vuorottelevaa, jolloin vuoroin toinen ja vuoroin toinen silmä karsastaa. Jos karsastus on jatkuvaa, niin silmät eivät milloinkaan katso yhdessä samaan suuntaan.
Lapsen karsastus vaatii usein hoitoa ja seurantaa, jotta näön kehitys saadaan turvattua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Ajoittainen karsastus lapsella
Ajoittaisessa karsastuksessa lapsella toinen silmä karsastaa vain hetkittäin, esimerkiksi, kun lapsi on väsynyt. Ajoittainen karsastus on tavallista ensimmäisten elinkuukausien aikana ennen kuin lapsi oppii hallitsemaan silmälihaksiaan. Varhaisvaiheiden jälkeen karsastusta esiintyy n. 5 %:ssa väestöstä.
Karsastuksen hoidossa on useita tavoitteita, tärkein on turvata lapsen näön kehitys molemmissa silmissä. Pienen lapsen näkö kehittyy vain käyttämällä silmää. Jos toinen silmä jatkuvasti karsastaa, niin aivot ikäänkuin sulkevat kommunikaation tähän silmään, eikä silmän näkö tällöin kehity normaalisti.
Tällaista heikkonäköiseksi jäänyttä silmää kutsutaan usein ”laiskaksi silmäksi”. Lääketieteessä tästä käytetään termiä amblyopia. Amblyopiaa voidaan ennaltaehkäistä ja varhaislapsuudessa vielä hoitaa esimerkiksi peittohoidolla.
Lapsen karsastus vaatii usein tiivistä seurantaa ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämä on tärkeää, koska vain löytämällä varhain ne lapset joiden näönkehitys on uhattuna, voidaan puuttua asiaan, ja turvata molempien silmien mahdollisimman hyvä näkö.
Lapsen näönkehitys tapahtuu noin 8-10 vuotiaaksi asti. Sen jälkeen heikoksi jäänyttä silmää ei yleensä voida hoitaa millään tavalla tai hoitovaste jää hyvin vaatimattomaksi.
Karsastusta hoidetaan aina yhteistyössä lapsen perheen kanssa. Jos hoitoon liittyy epävarmuutta tai epäselvyyttä, kannattaa asia aina ottaa puheeksi silmälääkärikäynnillä.
Osa karsastuksista vaatii leikkaushoitoa. Syynä voi olla lapsen oireet tai ulkonäölliset seikat.
Karsastus saattaa aiheuttaa kasvavalle lapselle negatiivista huomiota ympäristöstä, jolloin lapsen itsetunnon kehitys kärsii. Tämä voi olla riittävä syy suunnitella karsastusleikkausta.
Ulospäinkarsastusta voidaan joskus kokonaan hoitaa leikkauksella, sisäänpäinkarsastuksessa tavoite on pienentää karsastuskulmaa vähemmän näkyväksi.
Ns. laiska silmä eli amblyopia tarkoittaa, että silmän näkö ei ole kehittynyt normaaliksi johtuen esimerkiksi isosta taittovirheestä tai karsastuksesta.
Laiskaa silmää voidaan usein hoitaa kokonaan tai osittain, jos siihen ryhdytään ajoissa, mieluiten ennen kouluikää. Vanhemmalle lapselle hoito harvoin tuottaa hyvää tulosta. Hoitona tai ennaltaehkäisynä käytetään yleensä peittohoitoa. Silmän peittohoidosta kannattaa keskustella silmälääkärin kanssa.
Peittohoidossa harjoitetaan lapsen heikompaa silmää peittämällä lapsen vahvempaa silmää. Karsastuksessa tämä tarkoittaa, että pakotetaan karsastava silmä suoraksi ja lapun alle jäävä silmä kääntyy karsastamaan. Tästä ei ole haitta vahvemmalle silmälle, mutta heikompi silmä saa näin harjoitella katsomista. Lisäksi näöntarkkuus paranee.
Peittohoitoa tarvitaan tavallisesti 1-4 tuntia päivässä riippuen laiskan silmän näöntarkkuudesta ja hoito kestää yleensä monta kuukautta ennen kuin heikomman silmän näkö on korjaantunut mahdollisimman hyväksi.
Peittohoitoa voidaan toteuttaa monella tavalla, mutta tärkeintä on varmistaa, että lapsi sen aikana ei katso vahvemmalla silmällään. Parhaiten tämä yleensä onnistuu laastarilapulla, joka liimataan iholle peittämään( kokonaan) vahvempi silmä. Näitä lappuja myydään esimerkiksi apteekeissa, mutta myös netin kautta on mahdollista hankkia erilaisia peittohoitoon tarkoitettuja lappuja.
Hoito voi alkuun olla rankkaa ja pelottavaa lapselle, erityisesti jos heikompi silmä näkee hyvin huonosti. Tällöin on tärkeää, että lasta ei jätetä yksin , vaan että lapsi voi olla vanhemman lähellä tai vaikka istua sylissä. Kun näkö paranee hoidon ansiosta, niin moni lapsi leikkii ongelmitta peittohoidon aikana.
Joskus laiskan silmän hoito ei kuitenkaan onnistu peittolapulla. Tällöin voidaan käyttää tippahoitoa.
Tippahoito tarkoittaa, että lapsen vahvempaa silmää sumutetaan mustuaista laajentavalla tipalla. Tippahoito tehdään yleensä kahtena päivänä viikossa, jolloin sumuisuus kestää koko päivän. Tällä hoitomuodolla saadaan yleensä yhtä hyvä vaste kuin peittohoidolla.
Peittohoidon aikana seurataan näönkehitystä silmälääkärikontrolleissa. Näiden käyntien tarkoitus on arvioida, kuinka paljon ja kuinka kauan hoitoa tarvitaan. Peittohoidon jälkeenkin seuranta jatkuu, jotta voidaan varmistaa, että hoitotulos pysyy ennallaan. Mikäli peittohoitoon liittyy epäselvyyttä tai mikäli hoito ei onnistu, on hyvä olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin, jotta voidaan tarvittaessa vaihtaa hoitomuotoa.
Yleensä silmiin tai näköön liittyvien ongelmien selvitys kannattaa aloittaa varaamalla aika silmälääkärille.
Jos epäilet lapsella näköön liittyviä ongelmia, myös lastenlääkärimme ovat apuna.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
