Usein lapsen uniongelmat hoituvat kotikonstein, mutta toisinaan lääkärin apu voi olla tarpeen. Myös vanhempien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.
- Erilaiset nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat hyvin tavallisia lapsilla.
- Jos lapsen nukkumisesta on huolta, varaa aika lastenlääkärillemme.
Lapsen kasvu ja kehitys heijastuvat usein nukkumiseen, ja siksi erilaiset uniongelmat ovat tavallisia eri ikäkausina.
Vauvaiässä:
- Vuorokausirytmin ongelmat liittyvät yleensä vauvaikään. Vauva nukkuu ja valvoo eri tahdissa kuin muu perhe, ja päivällä pitkiä aikoja nukkuvan vauvan unentarve yöaikaa voi olla muuta perhettä vähäisempi.
- Uniassosiaatiohäiriö on yleinen vauvojen unihäiriö. Esimerkiksi syliin imetyksen aikana nukahtanut vauva voi hämmentyä herätessään yöllä pinnasängyssään.
- Tiheä yöheräily on yleistä vauvaiässä. Luontaisesta heräilystä voi tulla vanhemmille ongelma silloin, kun vauva ei itse osaa vaipua takaisin uneen.
Vanhemmilla lapsella:
- Nukahtamisviive on usein seurausta muuttuneesta unentarpeesta tai hektisestä elämästä. Tällöin lasta ei nukuta, kun pitäisi mennä yöunille.
- Painajaiset voivat vaivata niin päiväkoti-ikäistä kuin koululaista.
- Unikauhukohtauksessa lapsi huutaa peloissaan ja vaikuttaa olevan hereillä. Hän saattaa myös puhua ja liikuskella. Todellisuudessa lapsi on unessa, eikä muista tapahtuneesta aamulla mitään.
- Unissakävely on tyypillistä leikki- ja alakouluikäisillä.
Yleensä uniongelmat eivät ole haitallisia lapselle itselleen, mutta ne voivat vaikeuttaa vanhempien unta ja haastaa koko perheen hyvinvointia ja jaksamista.
Jos olet huolissasi lapsen tai perheen voinnista, käänny empaattisen lastenlääkärimme puoleen. Hän voi poissulkea unihäiriön taustalla mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset syyt ja auttaa lapsen uniongelmien ratkaisemisessa.
Lapset eivät juurikaan kärsi samantyyppisestä unettomuudesta kuin aikuiset. Vauvat ja pienet lapset ottavat tarvitsemansa unet tavalla tai toisella. Kouluikäisillä saattaa joskus olla huolenaiheita ja stressiä, jotka voivat häiritä nukkumista.
Jos lapsi on poikkeuksellisen väsynyt eikä saa tarpeeksi unta, on hyvä idea tuoda lapsi lääkäriin tilanteen selvittämiseksi.
Lapsen uniongelmat voivat johtua monista eri tekijöistä:
- Lapsen kasvu ja kehitys heijastuvat usein uneen. Esimerkiksi juuri ryömimään oppinut vauva voi unissaan harjoitella uutta taitoa. Lisäksi unentarve vähenee iän myötä. Se voi näkyä nukahtamisvaikeutena illalla.
- Lapsen sairastelu ja erilaiset kiputilat voivat aiheuttaa häiriöitä nukkumiseen. Esimerkiksi hengitysteihin liittyvät ongelmat heijastuvat helposti uneen, kuorsausta ja uniapneaa voi esiintyä lapsillakin.
- Kiireinen elämäntapa ja stressi voivat vaikeuttaa lapsen unta. Myös psyykkiset tekijät, kuten huolet, elämäntilanteen muutokset ja ahdistuneisuus voivat näkyä erityisesti kouluikäisen lapsen nukkumisessa.
- Nukkumaanmenon rauhoittaminen ja positiivinen tunnelma luovat hyvät edellytykset nukahtamiselle ja unelle. Toistuvat iltarutiinit viestivät pienelle lapselle siirtymistä päivän touhuista uniaikaan.
- Unikoulu auttaa vähentämään yli puolivuotiaan vauvan yöheräilyä. Tassu-unikoulussa yöllä itkevää vauvaa rauhoitellaan pitämällä kättä vauvan selällä tai silittämällä, kunnes vauva rauhoittuu. Vauvaa ei nosteta syliin eikä hänelle anneta yöllä maitoa, ja vähitellen vauvan vieressä vietettyä aikaa pyritään vähentämään. Tarkoitus on totuttaa vauva nukahtamaan mahdollisimman vähäisellä avulla omaan sänkyynsä.
- Päiväunien lyhentäminen auttaa silloin, kun yöunille nukahtaminen on vaikeaa lapsen muuttuneen unentarpeen takia.
- Nukkumaanmenon myöhentäminen on hyvä keino silloin, kun lapsi ei enää nuku päiväunia ja nukkumaanmenoaikaan häntä ei väsytä unen tarpeen vähenemisen takia.
- Elämänrytmin rauhoittaminen voi toimia, jos perheen elämä on hyvin kiireistä ja aktiviteetteja on paljon. Kännykät ja muut älylaitteet kannattaa laittaa syrjään jo varhain illalla.
- Lapsen rauhoittaminen sekä huolehtiminen siitä, ettei lapsi vahingoita itseään painajaisten, unikauhukohtauksen ja unissakävelyn aikana auttaa lasta pääsemään takaisin tavalliseen uneen. Lasta ei kannata herättää unikauhukohtauksen tai unissakävelyn aikana. Tilanteet ovat lapselle vaarattomia, kunhan lapsi ei satuta itseään liikkumisen aikana.
- Vanhempien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Esimerkiksi alle puolivuotiaan vauvan yöheräily on tavallista, ja vauvaa voi vain pienin toimenpitein tukea paremman unirytmin löytämiseen. Kokeile vuorottelua lapsen hoitamisessa yöllä, jos se on mahdollista.
- Käänny lääkärin puoleen matalalla kynnyksellä, jos olet huolissasi lapsen tai perheen voinnista ja jaksamisesta.
Artikkelissa asiantuntijana lastentautien erikoislääkärimme Hanna Monto.
Unen tarve on yksilöllinen asia, ja siksi tarkkoja suosituksia ei voida antaa. Jos nukahtamien on helppoa ja lapsi on aamulla herätessään virkeä, lapsi saa todennäköisesti riittävästi unta.
Näin lapsen unen tarve vaihtelee eri ikäkausina:
- Vauva voi nukkua ensimmäisinä elinkuukausinaan selvästi yli puolet vuorokaudesta tai jopa lähes koko ajan.
- Leikki-ikäisen unentarve on yleensä 11–13 tuntia vuorokaudessa.
- 9-vuotiaan unentarve on pääsääntöisesti vähintään 10 tuntia, usein enemmän.
Vanhemmat puhuvat joskus uniregressiosta eli unitaantumisesta tarkoittaessaan tilannetta, jossa aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa nukkua huonosti.
Tällainen unen muutos liittyy yleensä lapsen kehitykseen. Kun lapsi oppii uusia taitoja ja hänen ajattelutoimintansa kehittyy, heijastuvat muutokset helposti yöuniin.
Tilanne on yleinen noin 4- ja 8-kuukautisilla vauvoilla sekä 2-vuotiailla lapsilla, mutta sitä voi esiintyä myös muissa ikävaiheissa.
Lapsella unen vaiheet muuttuvat aikuisia nopeammin. Lapsi liikehtii nähdessään unta, ja se voi näyttäytyä vanhemmalle levottomana unena.
Lapsen levoton uni voi saada vanhemman miettimään, saako lapsi unen aikana riittävästi lepoa. Huoli on yleensä turha. Lapsi saa tarvitsemansa määrän unta, mikäli hän on virkeä herättyään aamulla.
Yli puolivuotiaan vauvan yöheräilyä voi hoitaa kotioloissa lempeän tassu-unikoulun avulla. Sen myötä vauva oppii vaipumaan itse takaisin uneen havahtuessaan yöllä.
Tassu-unikoulussa vauva opetetaan nukahtamaan nukkumispaikkaansa itse. Jos vauva itkeskelee nukkumaan mentäessä eikä itku laannu itsekseen, vanhemmat voivat rauhoittaa häntä tassuttelemalla eli silittämällä vauvan selkää tai pitämällä kättä paikallaan. Kun vauva herää yöllä, häntä voi jälleen tarvittaessa tassutella.
Tassuttelun tarkoituksena on vain rauhoittaa lapsi. On siis tärkeää, että vauva ei nukahda tassutteluun. Vanhempi siirtyy sivuun tai poistuu huoneesta ennen kuin vauva nukahtaa.
Vauvan itkuun ei tarvitse reagoida heti – joskus on hyvä kuulostella, tyyntyisikö vauva itsekseen. On tärkeää, että pysyt itse rauhallisena ja arvioit, milloin vauvan itku on sellaista, että hän tarvitsee tilanteessa vanhemman tukea.
Kouluiässä tyypillisiä uniongelmia ovat esimerkiksi unen saannin viivästyminen, painajaiset, unikauhukohtaukset ja unissakävely. Elämäntilanteen muutokset, stressi ja huolet saattavat vaikuttaa kouluikäisen lapsen nukkumiseen.
Lapsen unikauhukohtaus on lapselle vaaraton mutta vanhempia helposti huolestuttava tilanne.
Unikauhukohtauksessa lapsi herää yleensä tunnin, parin päästä nukahtamisestaan ja huutaa kauhuissaan. Lapsi ei ole hereillä vaikka voi vaikuttaa siltä.
Vanhemman on tärkeää pysyä rauhallisena, tyynnytellä lasta ja varmistaa, ettei hän vahingoita itseään. Tilanne on ohi yleensä kohtalaisen nopeasti ja lapsi nukahtaa uudestaan uneen. Aamulla hän ei muista tapahtuneesta mitään.
Lastenlääkäri on myös unilääkäri – lastenlääkärimme ovat siis tottuneita hoitamaan eri-ikäisten lasten uniongelmia.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan. Digineuvolasta saat ohjeet esimerkiksi unikoulun toteuttamiseen kotona.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
