Levottomuus, tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus ovat tyypilliset ADHD-oireet lapsella. Hyvällä hoidolla lapsen toimintakyky paranee merkittävästi.
- ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, joka aiheuttaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia sekä impulsiivisuutta.
- ADHD heikentää toimintakykyä – sitä voidaan onneksi hoitaa.
- Kun epäilet lapsella tai nuorella ADHD:ta, varaa aika lastenlääkärillemme. Selvitetään asiaa yhdessä.
Kaikki lapset ja nuoret ovat joskus levottomia, impulsiivisia ja lyhytpinnaisia etenkin väsyneinä, nälkäisinä tai muilla tavoilla haastavissa hetkissä. Mistä sitten tietää, että kyseessä on ADHD?
Keskeistä on ikätasosta ja kehitysvaiheesta poikkeava käyttäytyminen, joka aiheuttaa lapselle tai nuorelle jatkuvasti ongelmia arjen tavallisissa tilanteissa.
Jokainen lapsi on omanlaisensa, myös tarkkaavaisuushäiriön ja ADHD:n suhteen. ADHD-oireet ilmenevät ja painottuvat yksilöllisesti.
Havahdu näihin merkkeihin ja oireisiin, jos niitä esiintyy toistuvasti – ne voivat viitata siihen, että lapsella tai nuorella on ADHD tai jokin muu apua vaativa tilanne:
- Ongelmat päiväkodissa tai koulussa. Ryhmätilanteissa ja ikäistensä joukossa lapsen toimintakyvyn ongelmat havaitaan herkemmin kuin kotona.
- Poikkeuksellinen väsymys ja raivarit kotona hoito- tai koulupäivän jälkeen. Lapsi voi oppia sinnittelemään ja säätelemään käytöstään hoito- tai koulupäivän aikana. Sen aiheuttama valtava kuormitus näkyy vasta kotona.
- Vaikeus keskittyä. Lapsen voi olla hankala paneutua leikkiin ja koulutehtäviin, asiat jäävät helposti kesken, hän saattaa kadottaa tavaroitaan ja ohjeiden noudattamisessa on haasteita. Mieluisiin asioihin uppoutuminen voi sen sijaan olla helppoa.
- Levottomuus ja yliaktiivisuus. Lapsen on hankala istua paikoillaan, ja hän esimerkiksi liikuttelee jalkojaan jatkuvasti. Lapsi voi myös juoksennella ja kiipeillä silloinkin, kun se ei ole sopivaa. Mielialat voivat ailahdella voimakkaasti.
- Impulsiivisuus. Lapsen voi olla vaikea odottaa omaa vuoroaan, hän keskeyttelee muita ja vastaa kysymyksiin ennen kuin niitä on esitetty loppuun.
Kun olet huolissasi lapsen tai nuoren ADHD-tyyppisestä käyttäytymisestä, ota rohkeasti yhteys lääkäriimme. ADHD:n oireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
ADHD-tutkimuksella voidaan selvittää, mistä lapsen tai nuoren oireilussa on kyse. Samalla voidaan poissulkea muut mahdolliset syyt lapsen arjen ongelmiin.
Näin ADHD-oireita tutkitaan:
- Lääkärin tutkimus. Lääkäri haastattelee lasta tai nuorta sekä mielellään molempia vanhempia lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta ja elämäntilanteesta. Usein tarvitaan enemmän kuin yksi keskustelukäynti.
- ADHD-testi eli ADHD-oirekysely. Lomakemuotoisiin kyselyihin vastaavat lapsi tai nuori itse, vanhemmat ja muu lähipiiri sekä opettajat ja vaikkapa harrastuksesta tutut ohjaajat.
- Selvitykset ja tiedonkeruu. Kuva lapsen tai nuoren kehityshistoriasta koostetaan esimerkiksi koulutodistusten sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon merkintöjen perusteella.
ADHD:n hoidolla on yleensä iso vaikutus lapsen ja nuoren elämään ja tulevaisuuteen. Kun ADHD:n kanssa oppii elämään, voi siitä tulla jopa vahvuus.
Lapsi tai nuori saa lääkäriltä yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka tepsii juuri hänen kohtaamiinsa haasteisiin.
Keinoja ADHD:n hoitamiseen on paljon:
- Tieto. On tärkeää, että sekä lapsi tai nuori että vanhemmat ymmärtävät, mistä oireyhtymässä on kysymys.
- Ohjaus ja valmennus. Lapsi, nuori ja vanhemmat voivat saada yksilöllistä ohjausta onnistumista tukevaan käyttäytymiseen ja oireiden hallintaan.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää yleensä nuoren oireilua. Myös toimintaterapiasta voi olla hyötyä.
- Vertaistuki. Ongelmien jakaminen kaltaistensa kanssa voi olla tärkeä henkireikä lapselle ja nuorelle.
- Järjestelyt ja tuki. ADHD:sta on fiksua kertoa päiväkodissa ja koulussa, jotta opetusta ja tehtäviä voidaan muokata lapselle ja nuorelle sopiviksi.
- Rutiinit. Vanhempien johdonmukainen ja rauhallinen käytös sekä säännöllinen perhe-elämä tukevat ADHD- lapsen ja ADHD-nuoren hyvinvointia. Myös vanhempien on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan.
- ADHD-lääkitys voi vähentää ADHD:n oireita ja helpottaa siten lapsen tai nuoren arkea.
- Seuranta varmistaa, että hoito on turvallista ja tehokasta.
Kaikilla vilkkailla lapsilla ei ole ADHD:ta.
ADHD-tyyppistä oireilua voi esiintyä lapsilla ja nuorilla monesta eri syystä. Lapsen ja nuoren käyttäytymiseen voivat vaikuttaa:
- liiallinen ruutuaika
- vähäiset yöunet
- oppimishäiriöt
- päihteiden käyttö
- mielenterveyden häiriöt
- koulukiusaaminen, perheen ongelmat tai muut vaikeudet
Kun olet kuulolla lapsen elämässä, huomaat, kun hänellä on ongelmia. Luota vaistoosi ja keskustele lapsen tai nuoren kanssa.
Jutussa asiantuntijana lastenpsykiatrian erikoislääkärimme Päivi Ruokoniemi.
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden monisyinen neuropsykiatrinen häiriö, jolla on usein perinnöllinen tausta.
Tyypilliset ADHD-oireet ovat ikään ja kehitystasoon verrattuna liiallinen aktiivisuus, tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus. Oireet esiintyvät eri vahvuisina eri ihmisillä ja ovat havaittavissa jo lapsuudessa.
ADHD on osittain perinnöllinen, mutta ympäristötekijät vaikuttavat oireiden ilmenemiseen.
ADHD:n kehittymiseen voivat vaikuttaa myös rakenteelliset tekijät, synnytyksessä tai raskauden aikana aiheutuneet vauriot ja jopa äidin raskaudenaikainen stressi.
ADHD:n oireet näkyvät lapsen tai nuoren elämää hankaloittavana tarkkaamattomuutena, yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena.
Kun kyseessä on ADHD, lapsi tai nuori voi oireilla esimerkiksi kadottamalla usein tavaroitaan, olemalla hajamielinen ja jättämällä asioita jatkuvasti kesken. Hänellä voi olla vaikeuksia keskittyä leikkiin, kirjanlukuun tai koulutehtäviin. Hänen voi olla hankala olla paikoillaan, ja hän saattaa tehdä asioita hetken mielijohteesta tai olla tunkeileva. Hänen mielialansa voi ailahdella voimakkaasti ja hänellä voi olla vaikeuksia kaverisuhteissaan.
Oireet painottuvat yksilöllisesti. Usein oireet lievenevät iän myötä.
ADHD-oireyhtymän kanssa voi esiintyä liitännäissairauksia, kuten
- oppimisvaikeuksia
- puheen ja kielen kehityksen häiriö
- motoriikan ongelmia
- käytöshäiriötä
- persoonallisuushäiriö
- ahdistuneisuushäiriö
- mielenterveysongelmia
- univaikeus
- päihdehäiriö
Liitännäissairauksien tunnistaminen ja hyvä hoito on tärkeää. Hoitava lääkäri arvioi, missä järjestyksessä lapsen ja nuoren ADHD:ta ja muita sairauksia on järkevintä hoitaa.
ADHD-oirekyselyllä kartoitetaan ADHD:lle tyypillisten oireiden esiintymistä. Oirekyselyyn vastaavat yleensä lapsi tai nuori itse sekä vanhemmat ja muut lapsen kanssa päivittäin tekemisissä olevat.
- ADHD-testi lapselle: oirekuvaa kartoittava kysely, jonka täyttävät lapsen vanhemmat ja useimmiten myös opettaja.
- ADHD-testi nuorelle: nuori pystyy arvioimaan omia oireitaan paremmin kuin lapsi, minkä vuoksi nuori täyttää ADHD-oirekyselyn usein myös itse.
Lapsen tai nuoren ADHD-diagnoosin tekee ensisijaisesti lasten- tai nuorisopsykiatri. Myös kouluterveydenhuollon lääkäri voi tehdä diagnoosin.
ADHD-diagnoosi tehdään ADHD-tutkimuksen perusteella.
Tutkimus alkaa keskustelulla lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa.
Oireita kartoitetaan oirekyselyillä, joihin vastaavat lapsi tai nuori itse, vanhemmat ja muu lähipiiri, opettajat ja muut lapsen kanssa päivittäin tekemisissä olevat henkilöt, kuten harrastuksen ohjaaja tai valmentaja.
Lapsen tai nuoren historiaa selvitetään esimerkiksi koulutodistusten ja neuvolan ja/tai kouluterveydenhuollon merkintöjen pohjalta.
Kun epäilet lapsella tai nuorella ADHD:ta, voit kysyä neuvoa neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta. Voit hakeutua myös suoraan lasten- tai nuoripsykiatrimme vastaanotolle.
ADHD-tutkimus vaatii yleensä enemmän kuin yhden keskustelukäynnin lasten- tai nuorisopsykiatrilla. Myös tiedonkeruuseen menee aikaa. Lapsella tai nuorella saattaa olla myös liitännäissairauksia, joita pitää hoitaa.
Huolellinen diagnoosi on tärkeää, jotta lapsi tai nuori voi saada tarvitsemaansa hoitoa.
ADHD:ta hoidetaan ensisijaisesti psykososiaalisilla hoitomuodoilla ja kuntoutuksella.
Lapsi, nuori ja vanhemmat voivat saada neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Nuori saattaa tarvita psykoterapiaa.
Lääkehoidon tarvetta arvioidaan aina erikseen. Hoito räätälöidään yksilöllisesti lapsen tai nuoren tilanteen mukaan.
ADHD-lääke vaikuttaa keskushermostoon ja lievittää tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Lääkkeen avulla lapsen tai nuoren on usein helpompi omaksua toimivia tapoja arjen ongelmiin.
Lääkevaihtoehtoja on useita. Hoitava lääkäri seuraa tiivistii lääkehoidon aloittavaa lasta tai nuorta. Joskus ensimmäiseksi kokeiltu lääke ei toimi odotetulla tavalla. Yleensä oikea lääke löytyy uuden kokeilun kautta.
Lääkärin seurannassa toteutettu lääkehoito on turvallinen, kun noudatetaan suositeltuja annoksia.
Kaikkiin lääkkeisiin, myös ADHD-lääkkeisiin, voi liittyä haittavaikutuksia, mutta ne ovat yleensä lieviä. Yleisimpiä ADHD-lääkkeiden haittavaikutuksia ovat ruokahalun heikkeneminen, verenpaineen lievä nousu, sydämen syketaajuuden suureneminen, univaikeudet, päänsärky ja vatsakivut.
Jos lapsella tai nuorella on hankalia haittaoireita, ota yhteys hoitavaan lääkäriin. ADHD-lääke voidaan vaihtaa tai sen annostelua muuttaa.
Lapsen ja nuoren ADHD:ta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä keinoilla, kuten ohjauksella ja valmennuksella, terapian avulla, tukitoimilla ja erilaisilla järjestelyillä päivähoidossa, koulussa tai työpaikalla.
Lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
ADHD:ta kannattaa aina hoitaa, sillä se aiheuttaa ihmiselle turhia ongelmia ja kärsimystä.
Hoitamaton ADHD lisää myös riskiä päihdehäiriöihin ja mielenterveyden ongelmiin sekä vaikeuksiin koulussa, työssä ja ihmissuhteissa.
Hyvällä ADHD:n hoidolla lapsen ja nuoren toimintakyky paranee merkittävästi.
ADHD vaikeuttaa keskittymistä, joka voi näkyä esimerkiksi heikkoina oppimistuloksina. Ylivilkkaus voi näkyä toimeliaisuutena, ja impulsiivisuus saattaa johtaa harkitsemattomiin päätöksiin.
Oireiden esiintyminen on yksilöllistä, kuten myös se, miltä ADHD lapsesta tai nuoresta itsestään tuntuu. Lapsen voi olla vaikea kuvata tuntemuksiaan, sen sijaan nuori saattaa helpommin itse kertoa esimerkiksi vaikeuksistaan keskittyä oppitunneilla.
ADHD on pysyvä oireyhtymä, mutta sen oireet lievittyvät hyvällä hoidolla ja usein myös iän myötä.
ADHD:n kolme keskeisintä oiretta ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nämä oireet painottuvat eri tavoin eri ihmisillä.
Kun ADHD ilmenee ilman ylivilkkautta, puhutaan yleensä ADD-häiriöstä.
ADHD-oireet alkavat aina jo lapsuudessa. Joskus ADHD todetaan kuitenkin vasta aikuisiällä, kun aikuinen hakeutuu lääkäriin toistuvien opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa ilmenevien ongelmien takia.
ADHD:hen liittyvät univaikeudet saattavat aiheuttaa väsymystä päivän aikana lapselle tai nuorelle.
Aivojen välittäjäaineen eli dopamiinin vähäisyys on yksi mahdollinen ADHD:lle tyypillisen ylivilkkauden syy. ADHD-lääkkeet lisäävät välittäjäaineiden määrää.
Epäiletkö lapsella ADHD:ta? Lastenpsykiatrimme auttavat.
Mietitkö, onko nuorella ADHD? Noin 13-vuotiaiden ja sitä vanhempien ADHD-tutkimuksia tekevät nuorisopsykiatrit.
Jos lapsen vointi huolestuttaa, ota asia esille lastenlääkärissä. Apu voi löytyä vastaanotolta, tarvittaessa ohjaamme toiselle asiantuntijalle.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
