Uuden ajan työkykyjohtamisella saatiin kolmessa vuodessa aikaan 18 %:n lasku alkaneissa sairauspoissaoloissa sekä 10 %:n kustannussäästöt työterveyshuollon kokonaiskustannuksissa. Tulokset käyvät ilmi Mehiläisen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toukokuussa valmistuneesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin digitaalisesti ohjatun työkykyjohtamisen vaikutuksia yritysten työterveyshuoltoon.
Sairauspoissaolot aiheuttavat yhteiskunnalle ja yrityksille vuosittain huomattavia kustannuksia. Vuonna 2016 Kelan sairasvakuutuksesta korvattiin Suomessa yhteensä 13,7 milj. sairauspäivärahapäivää, joista Kela maksoi sairasvakuutuskorvauksia 773 milj. euroa. Henkilöstön työkyky on merkittävä yritysten tuloksentekokykyyn vaikuttava tekijä.
”Automatisaation ja digitalisaation myötä työn luonne ja tekotavat ovat muuttuneet. Tahti on kiristynyt, osaamisvaatimukset laajentuneet ja varsinkin asiantuntijatyö on pirstaloitunut. Samalla monet yritykset kamppailevat kustannuspaineissa, mikä heijastuu henkilöstön jaksamiseen. Työterveyshuollolta vaaditaan nyt uusia toimia, joilla voidaan kustannustehokkaasti ja tuloksekkaasti tukea työkykyä ja -hyvinvointia”, kuvailee Mehiläisen johtava työterveyslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Annika Jalli.
Pienemmin kustannuksin parempia tuloksia
Mehiläisen yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämät digitaaliset Esihenkilö- ja TyökykyKompassi auttavat yrityksiä toteuttamaan työkyvyn tuen sujuvasti ja oikea-aikaisesti sekä luovat reaaliaikaisen tilannekuvan henkilöstön työkykyyn.
Työkalujen vaikutuksia asiakasyritysten työterveyshuoltoon tutkittiin keväällä 2017 yhdessä VTT:n kanssa. Tutkimuksessa vertailtiin TyökykyKompassia käyttäneiden asiakkaiden sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia vertailuryhmään, jossa työkalu ei vielä ollut käytössä.
”Suurin ero tuloksissa syntyi 8–90 päivää kestävissä sairauspoissaoloissa. Kompassia käyttäneillä asiakkailla ne laskivat kolmen vuoden seurannassa 15 %. Vertailuryhmässä lasku oli vähäisempää”, toteaa Jalli.
Työkyvyn tukeen ja yhteistyöhön panostaminen sekä digityökalujen hyödyntäminen näkyi myös työterveyshuollon kustannusten laskuna.
”Kompassityökaluja käyttävien asiakkaiden työterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat seuranta-aikana 10 %, mikä johtui sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon kustannusten laskusta. Pienemmin kustannuksin saatiin siis aikaan parempia tuloksia”, kuvailee Jalli.
Digi ohjaa yrityksen ja työterveyshuollon panostukset oikein
Tutkimuksesta käy ilmi, että parhaimmillaan digityökalut tukevat yrityksen työkykyjohtamisen prosessia varmistamalla, että kaikki tukea tarvitsevat työntekijät huomioidaan ja työkyvyn tuen toimenpiteet tehdään oikeaan aikaan. Paras hyöty työkaluista saadaan, kun koko yritys johtoa myöten on sitoutunut työkykyjohtamiseen.
”Työkalut auttoivat varmistamaan yhteiset toimintatavat, paransivat tiedonkulkua, auttoivat tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja lisäsivät esihenkilöiden varhaista reagointia. Tämä auttoi kohdentamaan tukitoimenpiteet oikein sekä ehkäisi tilanteiden pitkittymistä ja hankaloitumista. Esimerkiksi henkilölle voitiin yhdessä löytää paremmin sopiva työ, mikä auttoi työkyvyn säilymisessä”, kuvailee Jalli.
”Yritysten omat panostukset olivat ne, joilla saatiin muutokset ja tulokset aikaiseksi – Mehiläisen Työkykykompassi ja työterveysammattilaiset auttoivat näiden tulosten saavuttamisessa”, summaa Jalli.
Mehiläisen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimus
- Mehiläisen keväällä 2017 yhteistyössä VTT:n kanssa toteuttamalla TyökykyKompassin vaikuttavuusanalyysilla tutkittiin uuden ajan työkykyjohtamisen hyötyjä yritysten työterveyshuollossa.
- Tutkimus koostui laajasta (76 000 henkilöä) data-analyysistä sekä seitsemälle Mehiläisen asiakasyritykselle ja työterveystiimille tehdystä haastattelututkimuksesta.
- Tutkimuksessa vertailtiin TyökykyKompassia vähintään vuoden käyttäneiden asiakkaiden sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia vertailuryhmään, jossa työkalut eivät vielä olleet käytössä.
- Kolmen vuoden seuranta-aikana alkaneet sairauspoissaolot laskivat sekä tutkimusryhmässä (-18 %) että vertailujoukossa (-13 %). Muutos oli suurempi Kompassityökaluja käyttäneessä ryhmässä. Ryhmien ero tuli esille erityisesti 8–90 päivän mittaisissa poissaoloissa, joissa tutkimusryhmän lasku oli -15 % ja vertailuryhmän -8 %.
- Työterveyshuollon kustannukset laskivat vain Kompassityökaluja käyttäneessä ryhmässä (-10 %).