Apua elämän eri kriiseihin
Kriisi on yleensä yllättävä, uusi tilanne, joka herättää ihmisessä epävarmuutta tai ylipäätään epäilyksen siitä voiko tilanteesta selviytyä. Psyykkisen kriisin voi laukaista mikä tahansa asia, joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
Jos sinä tai läheisesi on kokenut kriisin, älä epäröi hakea apua
- Äkillisessä, traumaattisessa kriisissä kannattaa hakea apua nopeasti esimerkiksi soittamalla MIELI ry:n Kriisipuhelimeen, joka tarjoaa ympäri vuorokauden keskusteluapua.
- Digiklinikan Huoli omasta jaksamisesta -chat tarjoaa keskustelutukea huoliin ja murheisiin sekä apua elämänhallintaan.
- Mielen neuvontakäynti voi auttaa ottamaan ensiaskeleet kohti psyykkistä tukea ja hoidon aloittamista.
- Tarjoamme myös kriisiapua työpaikoilla.
Kriisin kokeminen on yksilöllistä
Kriisi on yleensä yllättävä, uusi tilanne, joka herättää ihmisessä epävarmuutta tai ylipäätään epäilyksen siitä voiko tilanteesta selviytyä. Psyykkisen kriisin voi laukaista mikä tahansa asia, joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
On tärkeä muistaa, että kriisin kokeminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat vahvasti omat elämänkokemukset, tavat ja asenteet. Asia, joka aiheuttaa yhdelle huolta ja ahdistusta, ei vaikuta toiseen samoin.
On siis hyvä muistaa, ettei kriisin kokeminen tai kokematta jääminen ole merkki ihmisen vahvuudesta, heikkoudesta, hyvyydestä tai huonoudesta, vaan kriisi kytkeytyy aina ihmisen yksilölliseen kokemukseen.
Miten kriisin kokeminen etenee?
Kriisi voidaan jakaa eri vaiheisiin, mutta ne voivat poiketa eri tyyppisissä kriiseissä.
Kriisin vaiheet vaihtelevat yksilöllisesti eivätkä kaikki koe vaiheita samalla tavalla.
Järkytys tai shokki tulee, jos kokemus on tunnetasolla merkityksellinen ja vahva.
Ihminen havahtuu ja reagoi tilanteeseen. Vaiheeseen liittyy usein myös epäuskoa, kriisin kyseenalaistamista ja pohdintaa, voiko itselle tapahtua näin.
Kun kriisin ymmärtää, alkaa sen käsittelyvaihe, jossa kokemusta mietitään ja käydään läpi eri kanteilta. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä hakea kriisin hoitoon apua, jos sitä ei ole aiemmissa vaiheissa tehnyt.
Viimeisenä vaiheena on uudelleen suuntautuminen, jossa ihminen päästää kriisistä irti ja palaa tavanomaiseen arkeen ja elämään.
Eri kriisityypit
Erilaisia kriisejä yhdistää se, että kriisin laukaiseva tekijä uhkaa tai horjuttaa jollain tapaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
Äkillinen kriisi
Äkillisen, traumaattisen ja vakavan kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi:
- oma tai lähiomaisen vakava sairastuminen
- läheisen äkillinen kuolema, tapaturma tai katoaminen
- erilaiset uhkaavat tilanteet, kuten tulipalo, raiskaus tai väkivallanteko
- parisuhteen päättyminen
- työpaikka- tai koulukiusaaminen
- maailmanpoliittiset asiat, jotka järkyttävät ja aiheuttavat uhkaa terveyden tai hengen puolesta.
Traumaattisessa kriisissä apua kannattaa hakea nopeasti. MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisiin vuorokauden ympäri joka päivä.
Ikäkriisi
Kun puhutaan ikäkriisistä, tarkoitetaan yleensä ihmisen sopeutumisvaikeutta omaan ikäänsä, mikä aiheuttaa kriisin kokemuksen. Usein ikäkriisin taustalla on myös muita asioita, kuten masennusta tai ahdistusta, jotka tekevät iästä hankalan asian käsitellä.
Ikään liittyvistä epävarmuuksista ja huolista on hyvä keskustella esimerkiksi oman työterveyshoitajan kanssa tai Digiklinikan Huoli omasta jaksamisesta -chatissa.
Identiteettikriisi
Ihmisen minuuteen ja identiteettiin liittyvä kriisi voidaan kytkeä persoonallisuuden rakentamiseen. Jos ihmisellä on vaikeuksia oman identiteettinsä kanssa, voi hänellä olla muitakin persoonaan liittyviä asioita käsiteltävänä. Identiteettikriisissä ihminen saattaa miettiä, kuka olen tai haluaisin olla ja minkälaista elämää haluaisin elää. Identiteettikriisi voi muodostua ongelmaksi, jos se aiheuttaa ahdistusta tai ihmisen on vaikea hyväksyä itseään tai elämän arvojaan. Identiteettikriisit ovat tyypillisimpiä nuorilla, jotka tekevät elämän suuntaa määrittäviä valintoja. Esimerkiksi mielen neuvontakäynti voi auttaa ottamaan ensiaskeleet kohti psyykkistä tukea ja hoidon aloittamista.
Eksistentiaalinen kriisi
Kun ihminen kyseenalaistaa oman olemassaolonsa ja se aiheuttaa ahdistusta, on kyseessä laajempi kriisi. Eksistentiaaliselle kriisille on tyypillistä oman olemassaolon, elämän ja sen merkityksellisyyden pohdiskelu. Eksistentiaalisessa kriisissä on paljon samaa kuin identiteettikriisissä, mutta kriisinä se on kokonaisvaltaisempi ja voi liittyä myös voimakkaaseen ahdistukseen. Jos ahdistus on voimakasta, se pitkittyy ja vaikuttaa voimakkaasti arkeen tai aiheuttaa pakkoajatuksia, tarvitaan yleensä ammattiapua. Asiakaspalvelumme neuvoo asiantuntijan valinnassa numerossa 010 414 00 (avoinna 24/7) tai verkkoajanvarauksemme chatissa. Voit myös varata ajan neuvontakäynnille.
Kehityskriisi
Kehityskriisillä viitataan ihmisen elämän siirtymävaiheisiin esimerkiksi eri ikäkaudesta tai elämänvaiheesta toiseen. Esimerkiksi murrosikä, kotoa muutto ja itsenäisen elämän opettelu, opiskelun aloittaminen, siirtyminen työelämään tai eläkkeelle tai perheen perustaminen voivat olla siirtymävaiheita, jotka laukaisevat kehityskriisin. Vaikka muutos olisi positiivinen, voi se aiheuttaa sopeutumisongelmia ja epävarmuutta.
Kriisillä tarkoitetaan yleensä uutta, yllättävää tilannetta, joka herättää epävarmuutta tai ylipäätään epäilyksen siitä, voiko tilanteesta selviytyä. Mikä tahansa asia, joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta, voi laukaista psyykkisen kriisin. Kriisit ovat hyvin yksilöllisiä; asia, joka aiheuttaa toiselle kriisin, ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Yllättävän kriisin iskiessä on hyvä huolehtia ensin perustarpeista, kuten levosta, unesta ja ravinnosta. Kriisissä olevan perusturvallisuutta kannattaa vahvistaa tarjoamalla apua perustarpeista huolehtimiseen. Läheisen kanssa oleminen, rentoutuminen ja tuntemusten jakaminen ovat hyviä rauhoituskeinoja, joten kriisissä olevalle voi olla suuri apu siitä, että on läsnä ja kuuntelee.
Lue lisää:
Miten toimia yllättävässä kriisitilanteessa?
Jos olet itse tai läheisesi on kokenut kriisin, kannattaa hakea apua.
- Äkillisessä, traumaattisessa kriisissä esimerkiksi MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ympäri vuorokauden.
- Digiklinikan Huoli omasta jaksamisesta -chat tarjoaa keskustelutukea huoliin ja murheisiin sekä apua elämänhallintaan ja mielen neuvontakäynti voi auttaa ottamaan ensiaskeleet kohti psyykkistä tukea ja hoidon aloittamista.
- Tarjoamme myös kriisiapua työpaikoille.