Persoonallisuushäiriöt voidaan ymmärtää normaalin persoonallisuuden vaihtelun ääripäänä, jossa käyttäytyminen on merkittävästi normaalia joustamattomampaa. Persoonallisuudella viitataan jokaiselle yksilölle ominaiseen tapaan tuntea, ajatella ja käyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Pitkän ajan ja eri kokemuksien muokkaaman persoonallisuutensa avulla ihminen pyrkii vastaamaan ympäristönsä asettamiin haasteisiin.
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja, jotka aiheuttavat usein konflikteja suhteessa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi persoonallisuushäiriön määritelmään kuuluu, että siinä esiintyvä käytös aiheuttaa kärsimystä tai hankaluuksia sosiaalisessa selviytymisessä. Joskus hyvinkään joustamaton käytöstaipumus ei tuota yksilölle merkittävää kärsimystä tai vaikeuksia.
Kuten persoonallisuus yleisestikin, myös persoonallisuushäiriöt ovat pitkän prosessin tuotosta. Tyypillisesti persoonallisuushäiriöt alkavatkin jo lapsuudessa tai viimeistään varhaisessa aikuisuudessa, joskaan diagnooseja ei tavanomaisesti aseteta ennen kuin vasta 16–17-vuotiaasta lähtien. Häiriön muotoutumiseen vaikuttavat niin perimä, sikiöajan aikaiset tekijät, lapsuuden kasvuympäristö kuin traumaattiset kokemuksetkin.
Persoonallisuushäiriöt lisäävät riskiä myös muille mielenterveyden ongelmille. Lisäksi ne voivat myös vaikeuttaa muiden mielenterveysongelmien hoitoa sekä heikentää niiden hoidon ennustetta. Tämä voi johtua siitä, että usein persoonallisuuden käsittely psykoterapiassa olisi tarpeen, mutta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei välttämättä näe persoonallisuutensa aiheuttamia ongelmia. Toisaalta joitakin persoonallisuushäiriöitä, kuten epävakaata persoonallisuutta, voidaan hoitaa tutkitusti tehokkaasti. Tyypillisesti hoidossa hyödynnetään psykoterapiaa ja joissakin tilanteissa myös lääkehoitoa.
Luokitellut persoonallisuushäiriöt
Nykyinen Suomessa hyödynnetty luokittelujärjestelmä tuntee kahdeksan erilaista persoonallisuushäiriöitä sekä myös niin sanottuja muita ja määrittelemättömiä persoonallisuushäiriöitä.
Epäluuloinen persoonallisuus
Epäluuloista persoonallisuutta (paranoidi) luonnehtii voimakas herkkyys takaiskuille, vaikeus antaa anteeksi sekä taipumus nähdä neutraali käyttäytyminen hyökkäävänä. Tilasta kärsivällä voi olla perusteettomia ja voimakkaita epäluuloja esimerkiksi kumppaninsa uskollisuudesta.
Epäsosiaalinen persoonallisuus
Epäsosiaaliseen eli antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön kuuluu välinpitämättömyys sosiaalisia normeja kohtaan sekä kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää muiden ihmisten tunteita. Epäsosiaalisesta persoonallisuudesta kärsivän käytös ei usein muutu rangaistuksista tai niiden pelosta, minkä lisäksi tilaan liittyy usein impulssikontrollin vaikeuksia ja aggressiivisuutta. Nämä yhdistettynä vaikeuteen tuntea empatiaa, aiheuttavat usein konflikteja niin yhteiskunnan kuin läheisten ihmisten parissa. Epäsosiaalisella persoonallisuudella on merkittävä yhteys päihdehäiriöihin sekä vankeustuomioihin.
Epävakaa persoonallisuus
Epävakaalle persoonallisuushäiriölle on ominaista vaikeuksia hallita erityisesti kielteisiä tunteita, jonka takia mieliala vaihtelee usein ahdistuneesta masentuneisuuteen tai vihaisuuteen. Tämän lisäksi epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy huomattavaa impulsiivisuutta, eli taipumusta toimia hetken mielijohteesta, seurauksista välittämättä.
Lue lisää epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Eristäytyvä persoonallisuus
Eristäytyvässä persoonallisuudessa (skitsoidi) korostuu merkittävä vetäytyminen sosiaalisista ja tunnepitoisista kontakteista muuhun maailmaan. Eristäytyvästä persoonallisuudesta kärsivä käyttää usein paljon aikaa itsensä tutkimiseen, erilaisiin fantasioihin ja muihin itsenäisiin aktiviteetteihin. Kyky tuntea mielihyvää ja ilmaista tunteita on usein rajoittunutta. Usein eristäytyvä henkilö ei ole motivoitunut ottamaan osaa yhteiskuntaan tai olemaan yhteydessä muihin ihmisiin. Korostunut mielenkiinnottomuus ympäristöä kohtaan saattaa kuitenkin estää eristäytyvää henkilöä elämästä elämää, jollaista hän haluaisi elää tai saavuttamasta haluamiaan tavoitteita.
Estynyt persoonallisuus
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä kokee usein jännittyneisyyttä, epävarmuutta ja alemmuutta. Hän voi uskoa olevansa sosiaalisesti epäkelpo tai vähempiarvoinen ja pelätä arvostelua ja hylätyksi tulemista. Estynyt ihminen voi pelätä muiden arvostelua niin voimakkaasti, että sosiaalisten suhteiden muodostus ja ylläpito on vaikeaa.
Huomionhakuinen persoonallisuus
Huomionhakuisessa persoonallisuudessa pakonomainen hyväksynnän ja huomion hakeminen. Usein tilasta kärsivä ilmaisee laimeitakin tunnekokemuksia dramaattisesti ja teatraalisesti liioitellen. Huomionhakuinen saattaa olla herkkä muiden ohjailulle. Huomionhakuinen käytös saattaa ilmetä viettelevyytenä, jännittävyytenä ja energisyytenä, mikä voi olla huomionhakuiseen tutustuvasta henkilöstä kiinnostavaa. Pakonomainen ja jäykkä kliiniseen kuvaan liittyvä käytös johtaa kuitenkin usein ihmissuhdeongelmiin ja voi olla kuluttavaa läheisille.
Huomionhakuista persoonallisuutta hoidetaan yleensä psykoterapialla. Monesti huomionhakuiseen persoonallisuuteen liittyy myös muita psykiatrisia ongelmia, joiden vuoksi vastaanotolle hakeudutaan. Näitä voidaan hoitaa psykoterapian lisäksi tarvittaessa lääkkeillä.
Riippuvainen persoonallisuus
Riippuvaista persoonallisuutta luonnehtii voimakas turvautuminen toisiin ihmisiin niin pienissä kuin suurissakin tilanteissa. Riippuvaisuus muista voi ilmetä muun muassa avuttomuutena, pelkona hylätyksi tulemisesta sekä mukautuvaisuutena muiden tahtoon omien tarpeiden kustannuksella. Riippuvainen kokee, että hän on kyvytön pärjäämään omillaan.
Riippuvaista persoonallisuutta voidaan hoitaa psykoterapialla, mutta myös turvalliset ihmissuhteet voivat lieventää oireita. Jos riippuvaiseen persoonallisuuteen liittyy esimerkiksi ahdistuneisuutta, tätä voidaan hoitaa kuten muitakin ahdistuneisuushäiriöitä.
Vaativa persoonallisuus
Vaativalle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä täydellisyyden tavoitteleminen sekä keskittyminen erilaisiin yksityiskohtiin ja sääntöihin.
Lue lisää vaativasta persoonallisuushäiriöstä.
Narsistinen persoonallisuus
Kahdeksan persoonallisuushäiriön lisäksi narsistinen persoonallisuus luokitellaan muihin persoonallisuushäiriöihin.