Anemiasta puhutaan, kun veren hemoglobiinipitoisuus on matala. Tällöin hapen kuljetus elimistössä huononee. Anemia todetaan perusverenkuvan (B-PVKT) avulla. Yleisin anemioista on raudanpuuteanemia, josta kärsii jopa 20 prosenttia suomalaisista naisista jossain vaiheessa elämäänsä. Raudanpuute anemian syynä osoitetaan tutkimalla elimistön rautavarastot eli mittaamalla verestä ferritiinipitoisuus (S-Ferrit).
Anemian oireet ja toteaminen
Anemiaa sairastavan suorituskyky laskee, hän tuntee oireina heikotusta, pyörrytystä, sydämen sykkeen kiihtymistä, sydämen tykytystä sekä hapenpuutetta. Anemia ja raudanpuute vaikuttavat myös ihon ja hiusten kuntoon sekä unen laatuun. Anemian oireet ovat yksilöllisiä, mutta ovat yleensä sitä voimakkaampia, mitä vakavampi anemia on kyseessä.
Anemia todetaan perusverenkuvan hemoglobiiniarvosta. Anemian luokittelu eri tyyppeihin perustuu punasolujen kokoon ja luokittelussa auttaa niiden väri ja määrä. Hemoglobiinin (B-Hb) viitearvot ovat naisilla 117-155 g/l ja miehillä 134-167 g/l.
Raudanpuuteanemia
Raudanpuuteanemia on yleisin anemiatyyppi. Raudanpuuteanemia on pienisoluinen. Punasolut ovat pieniä ja kalpeita, jolloin punasolujen kokoa kuvaava MCV-arvo ja niiden hemoglobiinimäärää mittaavat MCH- ja MCHC-arvot ovat normaalia matalampia.
Raudanpuute on yleinen tila hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, jotka menettävät runsaasti verta kuukautisten aikana. Jopa 20 prosenttia suomalaisista naisista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä anemiasta. Vaihdevuosien jälkeen raudanpuuteanemian riski pienenee. Miehillä raudanpuuteanemia on harvinainen ja sen taustalla on usein jokin sairaus.
Anemia voi johtua myös suoliston sairaudesta, kuten keliakiasta. Toisaalta vatsahaava tai kasvain paksusuolessa voi aiheuttaa verenvuotoa ja sitä kautta huonontaa veren rautavarantoja.
Kestävyysurheilu lisää raudan tarvetta ja anemian riskiä. Samalla urheilijan kehon korkea nestemäärä laimentaa verta ja hemoglobiinipitoisuus voi olla matala myös ilman todellista anemiaa. Silloin suorituskyky on normaali ja raudanpuute voidaan sulkea pois mittaamalla ferritiini. Ruokavaliollakin on merkitystä – rauta imeytyy elimistöön huonommin kasviksista kuin lihasta.
Raudanpuuteanemia varmistetaan toteamalla niukat rautavarastot ferritiinipitoisuuden, ja tarvittaessa myös raudan sitomiseen osallistuvan transferriinireseptorin (S-TfR), mittaamisen avulla. Matala ferritiini, alle 20 (µg/l), on aina riittämättömien rautavarastojen merkki ja lisääntynyt transferriinireseptorin pitoisuus vahvistaa raudanpuutteen. Viitealueella oleva ferritiini ei aina sulje pois raudanpuutetta, sillä ferritiinipitoisuus suurenee esimerkiksi tulehdustiloissa.
B12-vitamiinin ja foolihapon puute
Jos hemoglobiini on matala, mutta veren punasolut isoja, kyseessä on suurisoluinen anemia. Tällöin voidaan epäillä B12-vitamiinin tai foolihapon puutetta, joita aiheuttavat esimerkiksi imeytymishäiriöt, lääkitys tai harvoin puutteellinen ruokavalio. Runsaan alkoholin käytön ja esimerkiksi maksasairauksien yhteydessä nähdään myös isoja punasoluja, vaikka anemiaa ei olisikaan.
Sairauden aiheuttama anemia
Tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien, kuten reuman tai syövän aikana raudan imeytyminen ohutsuolessa vähenee. Sairauden aiheuttamasta anemiasta puhutaan joko tulehdusanemiana tai kroonisen taudin anemiana. Tämäkin anemiatyyppi saattaa olla pienisoluinen, mutta se voidaan erottaa raudanpuutteesta muun muassa ferritiinin mittauksella.
Anemian hoito
Anemiaa hoidetaan rautalääkityksellä. Tyypillisesti rautaa suositellaan 100 milligrammaa kahdesti päivässä mieluiten C-vitamiinin kanssa otettuna, mutta uusimman tiedon mukaan yhdenkin tabletin ottaminen joka toinen päivä riittää. Lääkitystä jatketaan vähintään puoli vuotta. Hemoglobiinipitoisuus alkaa parantua 4-6 viikossa, mutta elimistön rautavarastojen täyttyminen kestää jopa yli puoli vuotta. Erittäin vakavissa ja kiireellisissä tapauksissa raudanpuuteanemiaa voidaan hoitaa myös rautainfuusiolla tai punasolusiirroilla. Rautaa ei kuitenkaan tule nauttia liikaa tai ilman todettua raudanpuutetta, sillä ylimääräisen raudan kertyminen elimistöön on vaarallista.
Muut anemiat
On olemassa myös lukuisia muita anemiatyyppejä. Ne voivat olla synnynnäisiä anemioita, punasolujen tai hemoglobiinin poikkeavasta rakenteesta tai muista sairauksista johtuvia anemioita. Hemolyyttisessä anemiassa punasolut hajoavat nopeammin kuin terveet punasolut. Punasolujen hajoaminen voi olla myös tilapäistä. Sirppisoluanemiassa puolestaan punasolut ovat muodoltaan sirppimäisiä, eivätkä ne kuljeta happea yhtä hyvin kuin normaalin muotoiset punasolut. Muiden anemioiden hoito määritellään aina tapauskohtaisesti.
Milloin lääkäriin?
Jos on taipumusta alhaiseen hemoglobiiniin, on kasvissyöjä, kärsii yllä kuvatuista oireista tai on jokin muu syy epäillä poikkeavuutta, verenkuva ja rauta-arvot on hyvä tarkistaa. Anemia ei ole itsenäinen sairaus, vaan se voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Raudanpuuteanemialla on myös taipumus uusiutua, joten jos on joskus sairastanut anemiaa, oma verenkuva kannattaa tarkistaa kerran vuodessa.
Perusverenkuvan ja ferritiinin voi mittauttaa Mehiläisen laboratoriossa ilman lähetettä.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja, dosentti Kristina Hotakaisen kanssa.