Bakteerivaginoosi on emätintulehdus, jossa emättimen bakteeritasapaino on epätasapainossa. Bakteerivaginoosissa emättimessä olevat naisen omat, hyvät maitohappobakteerit korvautuvat niin ikään naisen omilla, haitallisilla, hapettomissa olosuhteissa elävillä bakteereilla. Bakteerivaginoosi on yleensä harmiton, mutta ikävä vaiva, joka on yhtä yleinen emätintulehdus kuin hiivatulehdus.
Normaalisti emättimen pH-arvo on hapan. Jos happamuus vähenee, kasvaa bakteerivaginoosin riski. Esimerkiksi kuukautisvuoto tai kuparikierukka voivat altistaa bakteerivaginoosille. Riski kasvaa myös, jos on useita seksikumppaneina, sillä erilaisten bakteerikantojen kohtaaminen voi myös epätasapainottaa omaa bakteerikantaa. Bakteerivaginoosia ei kuitenkaan tule rinnastaa seksitauteihin eikä se tartu ihmiseltä toiselle.
Jos bakteerivaginoosi oireilee ensimmäistä kertaa tai oireet toistuvat tai pitkittyvät, on syytä hakeutua gynekologin vastaanotolle.
Bakteerivaginoosin oireet
Bakteerivaginoosin yleisimpiä oireita ovat:
- Paha, kalamaisen tympeä haju
- Runsas, juokseva valkovuoto
- Lievä kutina tai ei lainkaan kutinaa
Bakteerivaginoosi voi olla myös oireeton ja näkyä ainoastaan papa-näytteessä.
Hiivatulehdus vai bakteerivaginoosi? - Näistä oireista tunnistat
Bakteerivaginoosi sekoitetaan usein hiivatulehdukseen. Hiivaan liittyy yleensä oireena voimakas kutina, kun taas bakteerivagonoosin oireena kutinaa ei ole lainkaan tai se on lievää. Bakteerivaginoosin oireena valkovuoto on usein runsasta, mutta juoksevaa ja haisee kalamaisen tympeältä, kun taas hiivatulehduksessa se on yleensä valkoista ja kokkareista ja tuoksuu imelältä. Bakteerivaginoosi todetaan yleensä gynekologisen tutkimuksen ja oireiden perusteella sekä papa-kokeen sivulöydöksenä.
Bakteerivaginoosin ennaltaehkäisy
Bakteerivaginoosia voi ehkäistä hyvällä intiimihygienialla sekä pyyhkimällä edestä taaksepäin, etteivät peräsuolen bakteerit päädy emättimeen. Myös kondomin käyttö yhdynnässä voi ehkäistä bakteerivaginoosin syntymistä. Emätinhuuhtelua, saippuapesua tai turhaa pikkuhousunsuojien käyttöä ei suositella.
Bakteerivaginoosin hoito
Lievissä tapauksissa bakteerivaginoosin hoitona voi käyttää emättimen happamuutta lisääviä aineita kuten maitohappobakteereita ja C-vitamiinia. Selvästi oireilevaa bakteerivaginoosia voi myös hoitaa itse. Itsehoito tapahtuu emättimeen laitettavalla tai suun kautta otettavalla antibiootilla, tai emättimeen laitettavalla antiseptipuikolla.
Oireetonta bakteerivaginoosia ei tarvitse hoitaa, sillä bakteeritasapaino voi korjaantua itsestään. Hoitamattomaan bakteerivaginoosiin ei liity jälkitauteja.
Bakteerivaginoosi - Milloin lääkäriin?
Bakteerivaginoosin vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin, kun se oireilee ensimmäistä kertaa tai oireet toistuvat tai pitkittyvät. Myös raskaana ollessa bakteerivaginoosi on hyvä hoitaa pois. Lääkärin vastaanotolle kannattaa mennä myös silloin, jos on havaittavissa muita kuin paikallisoireita tai jos epäilee seksitautia, jolla voi olla samankaltaisia oireita.
Lue myös:
Gynekologilla käynti
Kuukautiskivut ja runsaat kuukautiset
Alavatsakipu naisella
Endometrioosi
Asiantuntijana artikkelissa Tuuli Soini, LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri