Munasarjakysta on munasarjaan muodostunut nesterakkula. Hedelmällisessä iässä olevilla yleisimpiä ovat toiminnalliset kystat, jotka ovat hyvänlaatuisia ja häviävät itsestään. Mikäli epäilet munasarjakystaa tai edellisestä gynekologikäynnistä on jo aikaa, varaa aika gynekologille.
Toiminnallinen kysta syntyy, jos puhkeamaton munarakkula tai munasarjassa loppukierrossa esiintyvä keltarauhanen kerää sisälleen ylimääräistä nestettä tai verta. Toiminnallinen kysta voi kasvaa halkaisijaltaan jopa viiden senttimetrin kokoiseksi. Tavallisesti se häviää seuraavan kuukautiskierron aikana. Toiminnallisia kystia todetaan usein sattumalta gynekologisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja niitä on jopa 10 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista.
Joskus munasarjan kysta voi olla osana munasarjakasvainta, jossa voi esiintyä myös muunlaisia rakenteita. Gynekologin tutkimuksessa onkin oleellista selvittää, onko kyseessä muutos joka voisi viitata pahanlaatuisuuteen eli syöpään. Vaihdevuosi-iän ylittäneillä kystat ovat harvinaisempia, ja on myös suurempi riski, että kyse on pahanlaatuisesta kasvaimesta.
Munasarjakystan oireet
Munasarjakysta voi olla täysin oireeton, mutta osalla se aiheuttaa esimerkiksi alavatsakipua, turvotusta ja painontunnetta alavatsalla – tyypillisesti sillä puolella, missä kysta sijaitsee. Kystaan voi liittyä myös tihentynyttä virtsaamistarvetta ja yhdyntäkipua. Harvinaiset, hormonia erittävät kasvaimet voivat aiheuttaa myös vuotohäiriöitä.
Joskus kysta voi puhjeta ja vuotaa vatsaonteloon. Puhkeaminen aiheuttaa voimakasta kipua, ja silloin voi olla syytä hakeutua päivystykselliseen hoitoon. On myös mahdollista, että munasarja, jossa kysta on, kiertyy kannakkeensa ympäri, mikä aiheuttaa munasarjassa hapenpuutetta ja on hyvin kivuliasta. Tällöin tarvitaan leikkaushoitoa.
Milloin lääkäriin alavatsaoireiden vuoksi?
Jos alavatsalla esiintyy kipua tai muuta oireilua, eivätkä oireet mene itsestään ohi, varaa aika gynekologille. Raskaustesti kannattaa tehdä omatoimisesti jo etukäteen ennen vastaanottoa, jos raskaus on mahdollinen. Jos alavatsassa alkaa äkillisesti tuntua kovaa kipua, kannattaa lääkäriin hakeutua saman tien.
On tärkeää muistaa käydä myös lääkärin suosittelemilla seurantakäynneillä, jos tutkimuksessa on aiemmin todettu munasarjakysta. Näin voidaan varmistaa, onko kysta hävinnyt, tai ettei se ole kasvanut tai muuttanut muotoaan.
Munasarjakystan tutkiminen ja hoito
Munasarjakystan rakenteen tutkiminen gynekologisella ultraäänitutkimuksella on keskeistä kystan diagnosoimisessa. Toiminnallisia, hyvänlaatuisia kystia esiintyy hedelmällisessä iässä olevilla, ja ne ovat yleensä yksilokeroisia ja sileitä. Tällöin sovitaan seurantakäynti yleensä parin kuukauden päähän, jotta varmistetaan, että kysta häviää itsekseen. Leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoin.
Jos kystassa on esimerkiksi väliseinämiä, epätasaisia reunoja, ulokkeita tai sameaa nestettä, se voi viitata pahanlaatuiseen kasvaimeen, ja sitä täytyy tutkia lisää. Mitä iäkkäämmällä naisella uusi munasarjamuutos todetaan, sitä todennäköisempää on pahanlaatuisuuden mahdollisuus.
Diagnosoinnissa käytetään toisinaan apuna kasvainmerkkiaineverikokeita, mutta niiden avulla ei voi yksinään selvittää, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen. Jos pahanlaatuisuudesta on viitteitä, muutos vaatii yleensä aina kiireellisen leikkaushoidon erikoissairaanhoidossa.
Munasarjakystan leikkaushoito
Hyvänlaatuiseksi sopiva kysta hoidetaan leikkauksella, jos se aiheuttaa jatkuvia oireita eikä häviä itsestään. Jos on viitteitä siitä, että kyseessä voisi olla pahanlaatuinen munasarjakasvain, tehdään kiireellinen leikkausarvio erikoissairaanhoidossa.
Hyvänlaatuisen munasarjakystan leikkaus tehdään yleensä tähystysleikkauksella eli laparoskopialla, josta toipuminen on verrattain nopeaa. Leikkauksen jälkeen patologi tutkii leikatun kystan, minkä perusteella tiedetään, tarvitaanko vielä jatkohoitoa.
Jos epäilet munasarjakystaa tai edellisestä gynekologikäynnistä on jo aikaa, varaa aika Mehiläisen gynekologille.
Asiantuntijana artikkelissa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tuuli Soini.
Usein kysyttyä munasarjakystasta
Hedelmällisessä iässä olevat naiset voivat ehkäistä toiminnallisten kystien syntymistä yhdistelmäehkäisypillereillä tai ovulaation estävillä minipillereillä, sillä ne estävät munarakkulan kypsymistä.
Toiminnallisilla munasarjakystilla ei ole yhteyttä lapsettomuuteen. Kohdun limakalvon sirottumatautiin eli endometrioosiin voi kuitenkin liittyä paitsi niin sanottuja suklaakystia, myös joskus lapsettomuutta.
Alussa munasarjasyövän oireet voivat olla hyvin lieviä ja epämääräisiä. Mahdollisia oireita ovat lievä alavatsakipu, alavatsan turvotus, virtsaamisongelmat, vuotohäiriöt ja suolen toiminnan vaihtelu. Koska oireet voivat olla moninaisia, kaikkien uusien ja häiritsevien oireiden vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Munasarjasyöpiä on useita eri typpejä, joista osa kehittyy nopeammin ja osa hitaammin. Mitään seulontatutkimusta, jolla voisi tutkia mahdollista alkavaa munasarjasyöpää, ei ole vielä pystytty kehittämään. Tämän vuoksi vaikka olisi käynyt gynekologin tarkastuksessa vuosi sitten, on mahdollista, että munasarjoihin ehtii siinä ajassa kehittyä pahanlaatuinen kasvain.
Kyllä voi. On mahdollista, että leikkauksesta huolimatta elimistöön jää syöpäsoluja, jotka alkavat myöhemmin kasvaa.
Jos lähisuvussa on esiintynyt naisten hormonaalisia syöpiä, kuten munasarjasyöpää tai rintasyöpää, kannattaa säännöllisessä tarkastuksessa käydä vuoden tai kahden välein. Tarkastuksesta ei ole koskaan haittaa, joten gynekologin vastaanotolle kannattaa hakeutua mieluummin säännöllisesti kuin liian harvoin.