Osteoporoosia eli luiden haurastumista esiintyy 200 000–400 000 suomalaisella, joista suurin osa potee sitä tietämättään. Ensimmäinen taudin ”oire” onkin valitettavan usein luunmurtuma.
– Kun estrogeenipitoisuudet vaihdevuosien aikana alenevat, nainen menettää elämänsä aikana kertynyttä luumassaa, mikä voi johtaa osteoporoosiin, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Marjut Laurikka-Routti.
Viidesosalla naisista ja puolella miehistä osteoporoosia aiheuttaa jokin muu sairaus kuten keliakia tai hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta.
Murtumariskin selvittäminen on aiheellista etenkin silloin, kun nainen on vaihdevuosi-iässä ja hänen äidillään on ollut lonkkamurtuma tai muu osteoporoottinen murtuma esimerkiksi selässä tai kylkiluissa. Myös jos on rakenteeltaan hoikka ja kuukautiset ovat jääneet pois alle 45-vuotiaana, murtumariskin selvittäminen kannattaa.
– Varhaisten vaihdevuosien tai kuukautisten pitkien poissaolojen vaikutuksesta luita lujittava estrogeenivaikutus on voinut ollut vähäisempää, jolloin luu-
massa on päässyt pienenemään, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.
Myös endometrioosin hoitona annettava, estrogeenitasoa alentava hoito ja eräät rintasyöpälääkkeet sekä tupakointi voivat altistaa osteoporoosille.
– Koska estrogeenin rooli osteoporoosin kehittymisessä on merkittävä, näitä asioita kannattaa käsitellä myös gynekologin vastaanotolla, Laurikka-Routti tähdentää.
Gynekologi voi tarvittaessa antaa lähetteen luuntiheyttä mittaavaan Dexa-mittaukseen ja määrätä myös osteoporoosin hoitoon lääkityksen. Mittauksessa potilas käy pitkälleen tutkimuspöydälle ja Dexa-laite mittaa luumassan tiheyden muutamassa minuutissa.
Riittävästi D-vitamiinia
Mittauksen perusteella lääkäri määrää potilaalle luuta parantavan lääkehoidon tai omahoidon, jonka pohjana on riittävä kalkin ja D-vitamiinin saanti. Erityisen tärkeää on huolehtia D-vitamiinin saannista.
Osteoporoosin hoidossa tarvitaan usein D-vitamiinilisää 20–50 mikrogrammaa. Kalsiumin tarve on noin 1000 milli-grammaa päivässä ja ihanteellisinta on saada mahdollisimman suuri osa kalkki-määrästä ruokavaliosta. D-vitamiinin saanti on Suomessa vähäistä niukan auringonpaisteen takia.
– Lisä-D-vitamiinia määrätään tabletteina. Myös kalkinsaanti ruokavaliosta on syytä tarkastaa sekä harkita tarvittaessa tablettilisää. D-vitamiinipitoisuus voidaan mitata myös verikokeella, jonka avulla arvioidaan lisä-D-vitamiinin tarve, erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo.
Vaikka luun rakennetta parantavaa hoitoa ei aloitettaisikaan, on luun tiheyttä syytä arvioida jatkossakin kolmen-viiden vuoden välein uusilla mittauksilla.