- Jos aivovammaan liittyy tajunnan menetys tai muistikatko, kannattaa aivovamma tutkia lääkärissä.
- Lieväkin aivovamma voi aiheuttaa arkea vaikeuttavia jälkitiloja. Niitä voidaan hoitaa yksilöllisesti suunnitellulla kuntoutuksella.
Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama vaurio aivoissa.
Aivovamman yleisiä syitä ovat:
- Kaatuminen. Tasaisella kaatuminen on yleisin aivovamman syy.
- Putoaminen. Portaissa tai katolta putoaminen voi johtaa aivovammaan.
- Liikenneonnettomuus. Moottoriajoneuvo-onnettomuudet ja kaatuminen pyörällä tai skuutilla voivat johtaa aivovammaan.
- Pahoinpitely. Päähän kohdistunut isku voi johtaa aivovaurioon.
- Urheiluun liittyvä tapaturma. Pään alueen vammoja sattuu esimerkiksi jääkiekossa ja ratsastuksessa.
- Osuma päähän. Päähän heitetty tai pudonnut esine voi aiheuttaa aivovamman.
Yleensä oireet ovat pahimmillaan heti aivovamman synnyttyä, mutta joitain oireita voi ilmaantua vasta viiveellä.
Aivovammaa on syytä epäillä näistä oireista:
- tajunnan menetys
- muistikatko
- sekavuus
- uneliaisuus
- tasapainovaikeudet
- kaksoiskuvat
- toispuolinen heikkous
- pahoinvointi ja oksentelu
Kun epäilet aivovammaa itselläsi tai läheiselläsi, käänny lääkärin puoleen näissä tilanteissa:
- Tajunnan tai muistin lyhytaikainenkin menetys
- Lapsi on saanut lievänkin aivovamman, kuten aivotärähdyksen
- Päätä ei ole vähäoireisen vamman jälkeen kuvannettu ja oireet pahenevat myöhemmin
- Vähäisetkin oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa lieväksi arvioidussa aivovammassa/aivotärähdyksessä
- Riskialtis työ, kuten linja-autonkuljettaja
Akuuttivaiheessa aivovamman vakavuutta arvioidaan näillä perusteilla:
- tajuttomuuden kesto ja syvyys
- muistiaukon pituus
- neurologiset oireet
- kuvantamistutkimus
Näiden ensioireiden ja tutkimusten pohjalta aivovammat luokitellaan eri asteisiksi:
- lievä aivovamma
- keskivaikea aivovamma
- vaikea aivovamma
Alkuvaiheessa tehdyn luokittelun perusteella ei voida kuitenkaan luotettavasti ennustaa, miten lievästä tai hankalasta vammasta lopulta on kysymys ja millaisia jälkitiloja vammasta seuraa.
Aivovammasta voi toipua täysin, vaikka muistinmenetys tai tajuttomuus olisivat kestäneet pitkäänkin. Toisaalta ensioireiltaan lievä aivovamma voi joskus johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Kaikkia toipumiseen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta.
Aivovamman hoito riippuu siitä, millaisesta vauriosta on kysymys. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Lievä aivovamma, kuten aivotärähdys, hoituu yleensä kotioloissa. Toimi näin:
- Vietä aivovammaa seuraava vuorokausi läheisen seurassa.
- Pyydä, että sinut herätetään pari kertaa ensimmäisen yön aikana tajunnan tason tarkistamiseksi, jos päätäsi ei ole kuvattu.
- Vältä ylimääräistä rasitusta niin pitkään, kunnes oireet ovat poistuneet tai oleellisesti helpottaneet. Esimerkiksi television tai puhelimen katsominen, vähäinen uni, alkoholi sekä autolla ajaminen rasittavat aivoja. Vältä rasitusta, joka lisää oireitasi.
- Ota yhteys lääkäriin, jos oireet pahenevat tai jos oireita esiintyy yli kaksi viikkoa vahingon jälkeen.
Keskivaikea ja vaikea aivovamma vaativat aina sairaalahoitoa ja kuntoutusta:
- Jos aivovamman saanut on tajuton, hoito tapahtuu teho-osastolla.
- Leikkaushoito voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun aivoihin vuotaa verta.
- Hoidossa keskitytään estämään lisäongelmat ja luomaan aivojen toipumiselle mahdollisimman hyvät olosuhteet.
- Kuntoutus lievittää oireita ja parantaa työ- ja toimintakykyä.
Aivovammojen jälkitiloja voidaan hoitaa ja lievittää kuntoutuksella työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi.
Vaikean aivovamman jälkeen kuntoutus on yleensä itsestään selvä osa hoitoa. Joskus myös lievemmän aivovamman jälkeen kuntoutukselle voi olla tarvetta.
Aivovamman jälkeinen kuntoutus räätälöidään aina henkilökohtaisesti. Aivovamman kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:
- neurologista fysioterapiaa esimerkiksi tasapaino-ongelmien ja huimauksen lievittämiseksi
- psykoterapiaa mielialamuutosten hoitamiseksi
- neuropsykologista ohjausta kognitiivisten haasteiden ratkaisemiseksi
- toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta
- puheterapiaa äänentuoton ja puheen ongelmiin
Aivovammojen kuntoutus Mehiläisessä – kuntoutuksen ammattilaiset apunasi
Mehiläisestä saat kaikki kuntoutuksen palvelut saman katon alta. Meillä neurologisen kuntoutuksen parissa työskentelee kouluttautunut, kokenut ja moniammatillinen huippuosaajien tiimi. Teemme tiivistä yhteistyötä ja etsimme aina parhaan hoitokokonaisuuden juuri sinulle.
Varaa aika asiantuntijalle suoraan verkkoajanvarauksessamme tai ota yhteys asiakaspalveluumme 010 414 00. Voit asioida myös Digiklinikallamme, joka on aina avoinna.
Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voi saada maksusitoumuksen vakuutusyhtiöltä tai julkisen puolen lausunnolla Kelalta tai hyvinvointialueelta.
Olet tervetullut kuntoutukseen myös omakustanteisesti, ilman lähetettä. Jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas, tarkistathan lähetteen tarpeen työterveydestäsi tai vakuutusyhtiöstäsi.
Tutustu hinnastoomme sekä maksutapoihimme, jotka ovat turvanasi kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Huomaathan, että meillä voit maksaa myös joustavasti erissä.
Jutussa asiantuntijana neurologian erikoislääkärimme, neurotraumatologian professori Olli Tenovuo.
Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama vaurio aivoissa. Aivovamma voi syntyä esimerkiksi kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Myös autokolarissa tapahtuva aivojen heilahtaminen voi aiheuttaa aivovamman.
Akuuttivaiheessa aivovamman vakavuutta arvioidaan ensioireiden mukaan eli tajuttomuuden keston ja syvyyden, muistiaukon pituuden, neurologisten oireiden ja kuvantamistutkimusten perusteella.
Alkuvaiheessa ei voida varmasti ennustaa, miten lievästä tai hankalasta vammasta lopulta on kysymys ja millaisia jälkitiloja vammasta seuraa.
Vaikeat ja keskivaikeat aivovammat vaativat aluksi sairaalahoitoa, joskus teho-osastolla. Tarvittaessa turvaudutaan leikkaushoitoon.
Lievemmät aivovammat hoituvat usein kotioloissa. Läheisen on hyvä seurata toipumista vammaa seuraavan vuorokauden ajan. Aivoja tulee suojata alkuvaiheessa ylimääräiseltä rasitukselta.
Aivovamma on monimutkainen sairaus ihmisen monimutkaisimmassa elimessä. Toipumiseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Varmaa ennustetta aivovamman seurauksista on mahdotonta antaa.
Aivovamman jälkiseuraamuksiin vaikuttavat esimerkiksi vamman laatu, perintötekijät, muut sairaudet, päihteiden käyttö ja ikä.
Aivovammat voivat aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia ja pysyviä oireita, kuten:
- huimaus
- hitaus
- keskittymisvaikeudet
- muistiongelmat
- päänsäryt
- mielialamuutokset
- toimintakyvyn muutokset, kuten aloitekyvyn heikkous
- näköön liittyvät ongelmat
- liikuntavaikeus, kömpelyys
Aivovammojen kuntoutuksella voidaan parantaa aivovamman heikentämää työ- ja toimintakykyä.
Kuntoutus voi olla:
- neurologista fysioterapiaa esimerkiksi tasapaino-ongelmien ja huimauksen lievittämiseksi
- psykoterapiaa mielialamuutosten hoitamiseksi
- neuropsykologista ohjausta kognitiivisten haasteiden ratkaisemiseksi
- toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta
- puheterapiaa äänentuoton ja puheen ongelmiin
Aivotärähdykseksi kutsutaan lievää aivovammaa, johon ei yleensä liity tajunnan menetystä tai muistikatkosta tai jossa tajunnan menetys tai muistikatkos ovat hyvin lyhytaikaisia.
Lievän aivovamman, kuten aivotärähdyksen, tyypillisiä oireita voivat olla:
- pöllähtänyt olo
- päänsärky
- väsymys
- lievä pahoinvointi
- korkeintaan hyvin hetkellinen tajunnan menetys tai lyhytkestoinen (minuutteja) muistiaukko
Vaikka aivotärähdys hoituu yleensä kotioloissa, on tilanne hyvä tarkastaa lääkärissä etenkin silloin, jos vammaan liittyy lyhytkin tajunnan menetys tai muistiaukko, poikkeuksellista uneliaisuutta tai oksentelua.
Jos lapsi on saanut lievänkin aivovamman, kuten aivotärähdyksen, kannattaa tilanne tarkistaa lääkärissä.
Voit ensin kysyä neuvoa esimerkiksi Digiklinikaltamme, joka on avoinna joka päivä, kaikkina vuorokaudenaikoina.
Yleensä aivovamman oireet ovat pahimmillaan heti vamman tapahduttua. Joskus vakavaan aivovammaan liittyvät oireet voivat ilmaantua vasta myöhemmin. Esimerkiksi kallon sisäinen verenvuoto voi oireilla useamman tunnin viiveellä.
Glasgow Coma Scale eli GCS-asteikko on tajunnan tason arviointiin kehitetty mittari. Asteikolla arvioidaan henkilön silmien, puheen ja liikkeiden vastetta ärsykkeisiin, kuten puhutteluun ja kipuun.
Jos aivovammaan liittyy tajunnan menetys tai muistikatkos, niin neurologin tutkimus ja pään kuvantaminen voivat olla tarpeen. Neurologin vastaanotolla voidaan selvittää myös aiemmin tapahtuneen aivovamman jälkioireita ja suunnitella sopivaa hoitoa ja kuntoutusta.
Neurologisilla fysioterapeuteillamme on kattava kokemus neurologisten sairauksien ja vammojen aiheuttamista haasteista. He auttavat, kun haluat parantaa liikkumis- ja toimintakykyäsi sekä löytää yksilöllisiä ratkaisuja arjessa toimimiseen.
Mietityttääkö päähän kohdistunut vamma? Voit kysyä neuvoa Digiklinikaltamme, joka on avoinna joka päivä, kaikkina vuorokaudenaikoina.
