Onko nielemisvaikeus yleinen vaiva? Olen itse kärsinyt tästä jo yli vuoden verran. Se alkoi yhtäkkiä, en vain yksinkertaisesti pystynyt nielaisemaan. Pelästyin, mutta se meni melkein heti ohi. Sitten vaiva uusiutui, kun olin nielemässä ruokaa. Se on pikkuhiljaa mennyt jo niinkin pahaksi, että en saa syötyä mitään kiinteää ruokaa. Pari kuukautta meni jugurtin ja sosekeittojen kanssa, nekin pikku hiljaa. Olen aika varma että vaiva on psyykkinen. Jotenkin se on niin kiusallinen vaiva, että jätän ennemmin ravintolaan menemisen väliin, kun en kehtaa sanoa etten aina saa syötyä vaikka haluaisin. Nielemiskipua, suun kipua yms. ei ole. Mutta haittaa todella paljon jokapäiväistä elämää. Stressiä on ollut vaihtelevissa määrin, mutta stressi oli samaa tasoa jo ennenkin nielemisongelmaani. Lääkärillä en ole käynyt, en vain ole yksinkertaisesti kehdannut. Nimimerkki: ahdistunut
Palantunne kurkussa voi olla psyykkispohjainen. Vaikuttaa siltä, että tämä vaikeus kapeuttaa elämää ja jo sen takia kannattaisi lääkäriin tulla. Kyse voisi olla nimimerkkisi mukaan ahdistuneisuudesta tai paniikkihäiriötyyppisestä ongelmasta. Näihin on nykyään saatavissa lääkehoitoa ja myös terapiaa voi olla mahdollista saada. Siksi sinun kannattaisi rohkaistua tilaamaan yleislääkäriaika, jolloin vaivan syitä voitaisiin tarkemmin selvitellä ja yleislääkäri voi ohjata sinua tarvittaessa eteenpäin erikoislääkärille.
Vastaajana yleislääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Irja Laaksonen.
Hei mistä voisi johtua väsymys ja alakuloisuus? Nimimerkki: Jassu87
Väsymys ja alakuloisuus ovat ihan tavallisia tunne- ja olotiloja kaikilla ihmisillä. Kukaan ei voi aina olla pirteä ja iloinen. Se, että tällaiset olotilat sinua mietityttävät, saattaa esimerkiksi kertoa siitä, että ehkä asetat itsellesi juuri päinvastaisia vaatimuksia: että aina pitäisi olla hyväntuulinen ja jaksava? Tai ehkä elämässäsi on tapahtunut jotakin, joka vetää mielen matalaksi ja väsyttää? Alakulon ja väsymyksen syyt ovat aina yksilöllisiä, joten nämä ovat vain arvailuja. Tärkeää olisi, että sallisit itsellesi kaikki tunteesi, myös ne niin sanotusti negatiiviset. Ja jotta emme olisi vain arvailujen varassa, tule ihmeessä rohkeasti käymään vastaanotolla, niin voimme rauhassa puhua juuri sinun elämäntilanteestasi.
Vastaajana psykologi Benina Jakobson.
Minua on vaivannut unettomuusongelmat jo vuoden. Välillä oireita ei ole, mutta sitten taas suuret nukahtamisongelmat. Useimmiten stressaan, että en saa tarpeeksi unta yön aikana ja nukkumaanmeno pelottaa. Mikä avuksi, kun en unilääkkeisiin urheilijana haluaisi siirtyä..? :(. Nimimerkki: Aajfg
Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista. Se voi johtua ohimenevästä stressistä tai tilapäisistä ristiriidoista, uni-valverytmin häiriöistä tai aikaerorasituksesta. Lyhytaikainen ja alle kuukauden kestävän unettomuusjakson syynä on usein rasittava elämäntilanne, suru tai sairaustila. Pitkäaikaisemman tai jatkuvan unettomuuden taustalla voi olla stressaava elämäntilanne. Lääkehoitoon turvautuminen on äärimmäinen hoitokeino, joka ei koskaan ole ensisijaista vaan itsehoito niin kutsutun hyvän unihygienian noudattamisella.
Alkoholin käyttöä on syytä välttää pari tuntia, kahvin tai kofeiinipitoisten juomien juontia tai tupakointia on syytä välttää 4-5 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Hiilihydraattipitoinen ateria ennen nukkumaan menoa voi helpottaa nukahtamista. Alkuillasta klo 17-20 tapahtuva liikunta edesauttaa nukahtamista, sen sijaan myöhemmin illalla tapahtuva liikunta voi vaikeuttaa unen saantia. Ärsykehallinnassa pyritään välttämään sellaisia ärsykkeitä, jotka vaikeuttavat nukahtamista. Makuuhuone ei saisi olla liian kuuma, valoisa tai meluisa. Unen kannalta paras on viileähkö huone, lämpötila 17-21 astetta. Lämpimät sukat voivat helpottaa nukahtamista lisätessään jalkojen pintaverenkiertoa ja laskiessaan siten elimistön sisäistä lämpötilaa.
Unettomuudesta kärsivän ei kannata mennä vuoteeseen, ennen kuin hän on väsynyt tai unelias. Jos uni ei sänkyyn mentyä tule vajaassa puolessa tunnissa, kannattaa nousta joksikin aikaa lukemaan ja palata vuoteeseen vasta tuntiessaan itsensä väsyneeksi tai uneliaaksi. Myös fyysisesti ja psyykkisesti nautinnollinen seksi voi helpottaa nukahtamista. Jokailtainen rentouttava rituaali ennen vuoteeseen menoa, kuten lämmin suihku tai kylpy, voivat auttaa rentoutumisessa. Television katsomista tai kirjan lukemista kannattaa välttää sängyssä, ellei tämä toiminta ole tapa rentoutua. Sopivan hiljaa soiva ja rauhoittava musiikki on hyvä keino laukaista lihasjännitykset tai katkaista kehäajatukset. Unen saannin kannalta voi tällöin olla tärkeätä, että musiikki saa jäädä soimaan tai katkeaa.
Erityisen tärkeää unettomuudesta kärsivälle on nouseminen aamulla sängystä aina säännölliseen aikaan riippumatta siitä, kuinka pitkään on yöllä nukkunut. Vähäunisen yön jälkeen nukkuminen aamulla myöhempään siirtää seuraavan illan nukahtamisaikaa myöhäisemmäksi vaikeuttaen noidankehämäisesti jokailtaista nukahtamista. Unettomuudesta kärsivän kannattaa välttää päiväunia, koska ne vähentävät yöunen määrää.
Unettomuuden itsehoidon kannalta on tärkeää, että ei pelkää unettomuutta. Mitä enemmän pelkää unettomuutta, sen vaikeampaa on saada unta tai nukahtaa uudelleen yöllisen heräämisen jälkeen. Jos yrittää pakottaa itsensä saamaan unta, unen saanti on entistä vaikeampaa. Ajoittain unettomuudesta kärsivän kannattaa koettaa hyväksyä alttiutensa unettomuuteen, lyhyen ja katkonaisen unenkin jälkeen kykenee seuraavana päivänä hyvin toimimaan.
Vastaajana työterveyshuollon erikoislääkäri Sirkku Martti.
Askarruttaako sinua jokin asia omassa terveydessäsi? Nuorten chat palvelee sinua sivun oikeassa alakulmassa. Siellä voit kysyä asiantuntijan neuvoa sinua askarruttavista kysymyksistä. Kysy rohkeasti, me autamme!
Lue lisää:
Gynekologille esitetyt kysymykset