Värttinäluun murtuma eli rannemurtuma on yläraajan yleisin murtuma. Murtumia esiintyy kaikenikäisillä, mutta ne ovat tyypillisimpiä ikäihmisillä, joilla luun rakenne on esimerkiksi osteoporoosin seurauksena heikentynyt. Nuoremmilla yleinen syy rannemurtumaan on korkeaenerginen vamma, joka syntyy esimerkiksi urheilu- tai liikennetapaturman seurauksena.
Värttinäluun murtuman eli rannemurtuman oireet
Rannemurtumalla tarkoitetaan yleensä värttinäluun alaosan murtumaa, joka syntyy, kun henkilö kaatuu ojennetun käden varaan. Värttinäluun murtumatyyppejä on monia erilaisia. Lapsilla esiintyy mm. pajunoksamurtumia ja kasvulevyn kautta kulkevia murtumia. Tyypillisessä murtumassa värttinäluun nivelpinta kääntyy ylöspäin. Korkeaenergisissä vammoissa tai iäkkäämmillä potilailla murtuma on usein pirstaleinen.
Rannemurtumaa voi olla vaikea diagnosoida ilman röntgenkuvaa.
Tyypillisimmät rannemurtuman oireet:
- turvotus
- kipu ja aristus värttinäluun alueella kättä liikuttaessa
Jos murtuma on reilussa virheasennossa, sen näkee yleensä myös päällepäin.
Värttinäluun murtuman tutkiminen ja hoito
Lääkäri tutkii ranteen vastaanotolla ja vahvistaa diagnoosin röntgenkuvalla. Kuvantamisen avulla voidaan selvittää, onko kyse värttinäluun vai jonkin muun luun murtumasta sekä onko ranteeseen mahdollisesti aiheutunut muita vammoja.
Hiusviivamurtumat ja murtumat, joiden asento on alun perin hyvä tai erinomainen, voidaan hoitaa kipsaamalla, jolloin käsivarteen asetetaan kämmenselän puolelle kipsilasta, ja ranne pidetään 2–4 viikkoa ns. neutraaliasennossa. Jos murtuma on dislokoitunut eli siirtynyt, alkuvaiheen hoito on murtuman paikalleen asettaminen ja kipsaus käsivarren kämmenselän puolelle kipsilastalla. Tässä vaiheessa on syytä kiinnittää huomioita siihen, että käsi ja ranne kipsataan hyvään asentoon.
Jos murtuma saadaan vetämällä hyvään asentoon, kipsi jätetään, ja murtuma tulee röntgenkuvata noin viiden ja kymmenen vuorokauden kuluttua tapaturmasta asennon tarkistamiseksi. Tarvittaessa voidaan kuvata vielä 14–21 vuorokauden kuluttua. Kokonaiskipsausaika on tavallisimmin 4–6 viikkoa. Jos murtumaa ei saada vetämällä hyväksyttävään asentoon, tai kipsihoidon aikana murtuman asento huononee, on syytä harkita leikkaushoitoa.
Yksinkertaisin menetelmä on murtuman asettaminen paikalleen piikeillä. Tällöin röntgenkontrollissa piikit asetetaan murtumarakoon, ja piikeistä vääntämällä murtunut pala asetetaan paikalleen. Jos värttinäluun kämmenselän luunkuorikerros on alun perin pirstaloitunut tai murtuma on muuten pirstaleinen, murtuma voi liikkua kipsihoidon aikana. On myös mahdollista, ettei murtumaa tällaisessa tapauksessa saada vetämällä hyvään asentoon.
Näissä tapauksissa, kuten korkeaenergisissä vammoissakin, on syytä harkita varhaisessa vaiheessa leikkaushoitoa. Nykyisin on käytettävissä runsaasti kehittyneitä kiinnitysvälineitä, jotka soveltuvat myös laadultaan huonomman luun ruuvaamiseen, joten yhä iäkkäämpiä potilaita ja yhä vaikeampia murtumia on mahdollista hoitaa leikkaamalla. Yleinen hoitomenetelmä monessa Suomen sairaalassa on edelleen nk. ulkoinen kiinnitys eli Hoffmanin laite. Ajatus perustuu olettamukseen, että kädestä vetämällä nivelsiteiden kautta murtuman palat saadaan paikalleen.
Rannemurtuman hoito leikkauksella
Kun rannemurtuma korjataan leikkaamalla, käden kuntoutus päästään aloittamaan nopeammin kuin kipsauksen jälkeen. Leikkauksella voidaan palauttaa anatomia ja antaa paremmat edellytykset toipumiseen, jos murtuma on reilussa virheasennossa tai pirstalainen.
Rannemurtuma leikataan yleensä avoleikkauksena, jossa murtuman asento korjataan metallilevyillä. Joskus leikkaus voidaan toteuttaa myös tähystyksenä. Mahdolliset liitännäisvammat, kuten nivelsidevammat tai muut murtumat, voivat vaikuttaa leikkaukseen ja kokonaishoitoon.
Leikkaus tehdään tavallisesti päiväkirurgisena toimenpiteenä, jolloin potilas pääsee leikkauksen jälkeen samana päivänä kotiin. Leikkaus tehdään yleensä puudutuksessa, minkä ansiosta potilas yleensä toipuu leikkauksesta nopeammin. Pitkävaikutteinen puudute auttaa myös kivunlievityksessä leikkauksen jälkeen.
Rannemurtuman leikkauksesta toipuminen
Leikkauksen jälkeen on tärkeää hoitaa turvotusta kohoasennolla sekä lievittää kipuja. Kuntoutus on olennainen osa rannemurtuman hoitoa, sillä nopeasti aloitetut liikeharjoitukset nopeuttavat ranteen kuntoutumista ja vähentävät ranteen jäykkyyttä. Leikkauksen jälkeen ranteeseen voidaan laittaa lyhyeksi ajaksi kipsi, mutta jos ranteen kiinnitys on tukeva, fysioterapiakäynnit ja ranteen liikeharjoitukset aloitetaan heti tai 1–2 viikon kuluttua leikkauksesta.
Yleensä leikkauksen jälkeen kättä saa käyttää kevyesti ensimmäiset 4–5 viikkoa, jonka jälkeen kuormitusta lisätään. Kuntoutuminen ranneleikkauksesta on pitkä. Ranteen kuormituskyky ja liikeradat palautuvat yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloittamisesta, mutta lopullinen liikelaajuus näkyy vasta 6–12 kuukauden kuluttua.
Yleisin oheisvamma peukalossa tai keskihermossa
Rannemurtumaan liittyy tiettyjä liitännäisvammoja, joista yleisimmät ovat peukalon pitkän ojentajajänteen vaurio ja keskihermon pinnetila. Peukalon ojentajajännevaurion tunnistaa siitä, kun peukalon kärkinivelen ojennus katoaa kipsihoidon aikana tai pian kipsin poiston jälkeen. Hoitona on jännesiirto etusormesta. Keskihermon pinteen tyypillisiä oireita ovat puutuminen, pistely ja tunnottomuus peukalossa, etusormessa ja keskisormessa. Kädessä saattaa olla myös kova särky. Hoidoksi saattaa riittää kipsisidoksen avaaminen, mutta joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon.
Värttinäluun murtuman jälkihoito ja kuntoutus
Kipsin poiston jälkeen alkaa käden kuntoutusvaihe. Kuntoutus kestää murtumasta ja hoitomenetelmästä riippuen muutamia viikkoja, jopa useita kuukausia. Kuntoutuminen ja sen edistyminen ovat usein riippuvaisia siitä, millaisessa asennossa käsi ja ranne ovat hoidon aikana olleet. Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen vamma, jota esiintyy kaikenikäisillä, ja johon kuluu vuositasolla runsaasti terveydenhoidon ja sairaanhoidon varoja. Oikein valitulla alkuhoidolla vammasta aiheutuva haitta saadaan mahdollisimman pieneksi.
Mehiläisen ajanvaraus ja leikkaushinnasto
Mehiläisen käsikirurgian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja koko moniammatillinen tiimi auttaa kaikissa rannevammoihin liittyvissä asioissa. Varaa aika käsikirurgian erikoislääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00.
Tutustu Mehiläisen leikkausten hinnastoon.
Artikkelissa asiantuntijana käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris.