Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö sekä asiakkaan tilanteen ymmärtäminen ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Panostamme yhteiseen tiedolla johtamiseen, ja kehitämme jatkuvasti palveluitamme, jotta yhteistyö yrityksesi henkilöstöhallinnon, esihenkilöiden ja työterveyden välillä olisi saumatonta. Asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitettävät palvelumme auttavat ylläpitämään ja edistämään:
- työntekijöiden terveyttä ja työkykyä
- työympäristön turvallisuutta
- työyhteisön toimintaa
- ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
Tiivis yhteistyö moniammatillisen tiimin ja asiakasyrityksen välillä varmistaa laadukkaan työterveysyhteistyön ja kumppanuuden. Yritysten erilaiset tarpeet ja muuttuvat tilanteet edellyttävät laaja-alaista osaamista ja ammattitaitoa työterveyden ammattilaisiltamme.
Työterveyshuolto on lakisääteistä toimintaa
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja sen nojalla annetut asetukset ohjaavat työterveyshuollon toimintaa ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Mikäli yrityksellä on yksikin työntekijä, työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja työkykyä tukeva työterveyshuolto. Tämän lisäksi voidaan tarjota sairaanhoidon palveluita. Työnantaja voi hankkia terveyshuollon palvelut joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää ne itse. Työterveyshuoltopalvelut tulee järjestää siinä laajuudessa kuin työ edellyttää. Sisältö määritellään yhdessä yrityksen kanssa ja kirjataan työterveyshuoltosopimukseen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin:
- edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
- edistää työyhteisöjen toimintaa
- ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
- ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä läpi työuran
Työterveyshuolto lyhyesti
Työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto. Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla. Kaikkiin työterveyssopimuksiimme sisältyy myös työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma.
Palveluiden sisällöllä ja laajuudella tarkoitetaan kuvausta työterveyssopimukseen kuuluvista lakisääteisiä eli ennaltaehkäisevistä ja työkykyä tukevista palveluista (KL1) sekä sovituista vapaaehtoisista sairaanhoidon palveluista (KL2).
Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.
Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, voimavarat, työjärjestelyt sekä tapaturman vaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkakäynti toteutetaan aina fyysisenä käyntinä työpaikalla. Selvityksen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet terveyden ja työkyvyn tukemiseksi.
Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyspalveluntuottaja ovat laatineet yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustuu aina työpaikkaselvitykseen. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.
Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain tai tavallisimmin 3–5 vuodeksi, jolloin suunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Voimassa oleva toimintasuunnitelma on edellytys työterveyshuoltotoiminnan Kela-korvaukselle.
Mehiläinen tarjoaa asiakkailleen markkinoiden ainoan potilastietojärjestelmään integroidun työterveyskyselyn, jonka avulla yksilö saa kattavan katsauksen omaan työkykyynsä ja terveyteensä. Yrityksen johdolle voidaan tuottaa arvokasta tietoa työntekijöiden työkyvystä ryhmätasolla, yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Työterveyskyselyitä voidaan räätälöidä yrityskohtaisesti, jotta voidaan kartoittaa yleisnäkymä yrityksen työntekijöiden:
- työkyvystä
- työn voimavara- ja kuormitustekijöistä
- elämäntavoista
- terveydentilasta
- henkisestä hyvinvoinnista
Kartoituksen tuottama informaatio, rikastettuna Mehiläisen moniammatillisen tiimin kokemuksella eri toimialoista ja niille tyypillisistä haasteista, mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja kustannustehokkaan tavan luoda näkymä koko henkilöstön tilanteeseen laaja-alaisesti. Luodun nykytilamäärityksen pohjalta voidaan luoda konkreettinen suunnitelma tarvelähtöisistä palveluista ja niiden kohdentamisesta koko henkilöstölle.
Tutustu Mehiläisen työterveyskyselyyn.
Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksen tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Työterveyssuunnitelma voidaan tehdä terveystarkastuksen yhteydessä.
Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen, ja niitä ovat esimerkiksi työhöntulotarkastus sekä tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien terveystarkastukset.
Sairauspoissaolo tarkoittaa aikaa, jonka työntekijä on sairauden takia poissa töistä. Sairauspoissaolon perusteena on yleensä lääkärin tai sairaanhoitajan toteama sairaus tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden, eli estää työnteon. Sairauspoissaolotodistus voidaan kirjoittaa joissakin tilanteissa myös, jos sairaus pahenee töissä, eikä vaihtoehtoinen työ järjesty, tai jos töistä on oltava pois sairauden hoidon takia. Monissa työpaikoissa työntekijä voi olla sairauden takia pois töistä myös omalla ilmoituksella tai esihenkilön luvalla ilman lääkärin tai hoitajan sairauspoissaolotodistusta.
Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa, mikäli henkilö on työkyvytön omaan työhönsä. Sairauspäivärahan myöntäminen edellyttää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys arvioidaan suhteessa omaan työhön. Sairauspäiväraha-asiat ratkaistaan Kelassa lääkärin laatiman lausunnon perusteella.
Lue lisää sairauspoissaoloista ja sairauspäivärahasta.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää alle 63- vuotiaalle, jonka työkyky on merkittävästi, vähintään vuoden ajaksi alentunut sairauden takia. Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahakauden päätyttyä, eli noin vuoden kuluttua työkyvyttömäksi tulosta, mikäli henkilö on edelleen työkyvytön ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.
Työkyvyn arvioiminen ja tukeminen on työterveyshuollon erikoisosaamista. Työterveyslääkärin ja –hoitajan lisäksi siihen osallistuvat tarpeen mukaan muun muassa työfysioterapeutti, työpsykologi, sosiaalialan asiantuntija ja erikoislääkäri, kuten psykiatri, ortopedi tai fysiatri. Kokonaisvastuu arviosta ja johtopäätösten laatiminen on kuitenkin aina työterveyslääkärillä.
Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeestä.
Suomessa toimivien yritysten tulee ottaa lakisääteiset vakuutukset, jotka kattavat työtapaturmien ja ammattitautien hoitokustannukset ja muut laissa määritellyt kustannukset ja taloudelliset menetykset. Työtapaturman sattuessa voit aina hakeutua hoitoon myös yksityiselle terveyspalvelun tuottajalle.
Yritysten ottamat vapaaehtoiset tapaturma- ja sairauskuluvakuutukset sekä matkavakuutukset täydentävät työntekijöiden hoitomahdollisuuksia työterveyssopimuksen lisänä, kun työntekijä sairastuu tai tapaturma sattuu vapaa-ajalla.
Mehiläinen tarjoaa sairaus- ja vakuutuskassoille mahdollisuuden sopimukseen, joka rakentuu erikseen määriteltyjen palvelutarpeiden ja kassan sääntöjen mukaisesti.
Sopimuksessa määritellään sopimukseen sisältyvät palvelut ja esim. laskutukseen liittyvät yksityiskohdat. Sopimus voi olla valtakunnallinen, jolloin kassan jäsenet saavat käydä missä tahansa Mehiläisen toimipisteessä tai koskea vain tiettyjä Mehiläisen toimipisteitä.
Sopimukseen kuuluu nimetty yhteyshenkilö, johon voi olla tarvittaessa suoraan yhteydessä.
Työterveyshuollon lomakkeet liittyvät maksusitoumukseen sekä työhöntulotarkastukseen ja terveystarkastukseen. Mehiläisen asiakasyrityksillä on käytössään YritysMehiläinen, jossa on yrityksille tärkeät lomakkeet.
Työnantajalle korvataan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Yritys voi hakea hakea Kela-korvauksia, kun työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat tehty. Korvauksen piiriin kuuluvat työterveyshuoltolain mukaan:
- Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset (KL1).
- Kela 1 -luokkaan kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan sekä työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista, työkyvyn arvioimisesta ja tukemisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta sekä ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä.
- Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (KL2).
- Kela 2 -luokkaan kuuluvat työnantajan järjestämän vapaaehtoisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon kustannukset, jotka on järjestetty lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi. Muun terveydenhuollon korvauksiin kuuluvat esimerkiksi lääketieteellisten riskiryhmien influenssarokotukset ja hoidon määräämistä varten tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista.
Työterveyshuollon palveluntuottaja esitäyttää tiedot työnantajan työterveyshuollon kustannuksista lomakkeelle tilinkauden päätyttyä, kun kaikki korvaushakemukseen liittyvät laskut ovat maksettu. Palveluntuottaja lähettää korvaushakemuksen tiedot Kelan asiointipalveluun yrityksen edelleen täytettäväksi.
Lue lisää pohjatietojen sähköisestä lähettämisestä.
Lue lisää Kela-korvauksista Kelan sivuilta.
Lue lisää Kelan korvauskäytännöistä.